Sivut

keskiviikko 15. elokuuta 2018

Saarimökki - ikioma ikigai?


Aamulla herään laineiden liplatukseen. Kevyeen solahdukseen, kun vesi osuu rantakiviin. Pidän vielä silmät kiinni ja kuuntelen. Usein olen ollut hetken hereillä jo aamuyöllä kun aurinko nousee. Nukahtanut lintujen ääniin uudestaan.

Avaan silmät ja katson ulos. Alamökillä näkee sängystä suoraan järveen. Sitten on aamu-uinnin aika, minulla ja ystävilläni.











Järvessä nautin aamun raikkaudesta hetken ennen kuin maltan nousta pois. Katselen ylämökille, näkyykö liikettä. Siellä usein mies istuu jo ulkona lukemassa.

Heitän kylpytakin päälleni ja kapuan kalliota ylämökille. Mies on keittänyt kahvit minua varten termariin. Aamulla maistuu 2 siivua ruisleipää, päälle juustoa ja metwurstia, kurkkua ja tomaattia. Iso mukillinen maitokahvia.


Ennen kauppa- ja kirjastoreissua kävi kirjavarastoni aika vähiin, eikä huvittanut tästä tabletilta mitään nauhoituksia katsella, niin tutkin mökin kirjahyllyä. Se on hyvin monipuolinen. Huomasin teoksen, jonka olin viime vuonna jo lukenut, mutta silmäilin sitä uudestaan yhtenä iltana.


Héctor Garcían ja Francesc Mirallesin kirja: Ikigai – Pitkän ja onnellisen elämän salaisuus japanilaisittain (Gummerus, 2017). 

”Japanilaisten mukaan jokaisella on ikigai. Okinawan saarella on keskimäärin eniten satavuotiaita maailmassa, ja siellä ajatellaan, että ikigai on syy nousta aamulla vuoteesta.


Asiointien ja kotona käynnin jälkeen meillä olikin jo kova halu päästä pois täältä ruuhkien ja kiilaavien autoilijoiden parista - saareen takaisin. Odotellaan sinne vieraita viikonlopuksi, että ei aivan erakoiduta.






12 kommenttia:

  1. Rantakalliokuvaan ja sen valoon ihastuin; ei tuon lähemmäs paratiisia...

    Ikigain teesit vakuttavat käypäsiltä, varasin ja sille tielle tuonnemmapana tallailen; kiitos vinkistä sekä auvoisia, seesteisiä päiviä teille saarelaisille pikku-ystävinenne:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan tämä sellainen mielenrauhan tyyssija, oma 'ikigai'.

      En tapaa lukea niitä moninaisia elämäntapa-yms oppaita, tuo japanilainen on ihan omaa luokkaansa.

      Kiitos Takkutukka, monilla ystävillämme vesilinnuilla on jo toiset poikueet tänä kesänä. Antoisia kesäpäiviä sinne teillekin.

      Poista
  2. Tosi ihana aamu ja kuvat! Kyllä teidän siellä kelpaa...
    Mun ikigai on kyllä hukassa. Ollu jo jonkin aikaa. Paljon tunnutaan ihannoivan sitä pitkää ikää mutta unohdetaan se onnellisuus. Ei ole mitään mieltä elää pitkään,jos sen joutuu tekemään sairaalasängyssä vaipoissa, kiireisten hoitajien välillä piipahtaessa vierellä, jos ehtii...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aamut ja auringonlaskut ovat parhaita hetkiä täällä. Järvi toki aina.

      Eihän se tosiaan ole tavoiteltavaa, että eläisi mahdollisimman pitkään. Mieluummin niin, että joku mielekkyys säilyy elämässä, en halua satavuotiaaksi,nytkin jo on vaivoja tarpeeksi.

      Kyllä se sinunkin ikigai vielä jossain piileskelee, ei se ole mikään pysyvä olotila. Minustakin tuntuu, että sen huomaa aina välähdyksittäin elämässä. Mutta silloin siitä on syytä nauttia niin kauan kun se mukana kulkee.

      Poista
  3. Lisää ihania saaripäiviä teille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Lissukka. Mukavaa elokuun jatkoa sinne pohjoiseen!

      Poista
  4. Tuo rantakallio <3

    Nauti paratiisistasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sorsapoikue oli kalliolla odottamassa meitä kun tultiin saareen takaisin, oikein vastaanottokomitea.

      Kiitos Susu, kaikki mahdollinen nautinto tankataan syksyn ja talven varalle :)

      Poista
  5. Kuulostaa niin hyvältä ja onnelliselta. Talleta se visusti! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä on sellainen mielenrauhan tyyssija.

      Talletan kyllä, Helmi, olen tallettanut näitä maisemia mieleeni ja valokuviin jo lähes 30 vuotta :)

      Hyvää elokuun jälkipuoliskoa sinulle!


      Poista
  6. Hyvin kuvaat onnellisen kesäeläjän tuntoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä päivät yritän muistaa sitten syksyn pimeydessä :)

      Poista