Tuon kortin sain mieheltäni tänä aamuna. Hän muistaa merkkipäiviäni hyvin eri tavoin, ei ruusupuskia eikä timantteja. Onneksi. Saan runon, lyhyen kertomuksen tai kortin, jossa päivän aihe.
Heh, ei meilläkään ruusupuskia eikä timantteja :) mutta nyt se peräti muisti naistenpäivää! Se on ollu tiukan takana, että naiset on saanu riippumattomuuden, ja sitten tulee näitä Isis-Sannoja, jotka vapaaehtoisesti siitä luopuu ja alistaa lapsensakin patriarkaaliselle tyrannialle. Sukua rokotevastaisuudelle ja muulle, kun on liikaa totuttu siihen että asiat on hyvin. Hyvää naistenpäivän jatkoa sinnekin!
Erinomainen valinta tuo kortti; hatunnostoni! Ruusut kuihtuvat eivätkä timantitkaan ole ikuisia, kumpiakin voimme ostaa itsekin, mutta toista, tässä tapauksessa naista ajatellen valittu henkilökohtainen muistaminen jättää saajan rintaan lämpimästi ailahtelevanpitkäkestoisen muiston... Leuka ylös, rinta rottingille, katse ja rintamasuunta eteenpäin eli ratevaa naistenpäivää ja viikonloppua Sinulle, teille molemmille:)
Minä ottaisi kyllä ihan mielelläni niitä ruusupuskia ja timanttejakin vastaan, vaikka en niitä odotakaan. Kyllä ne ilahduttaisivat, en kiellä lainkaan. Mutta kun eivät kuulu mieheni tyyliin, yhtä vähän kuin kortit tai suklaatkaan. Hän sanoo, ettei tykkää muistaa pakkomuistamisina. (Tekosyy varmaan sille, ettei vain muista ja huomaa näitä tälläisiä päiviä :-D ) Hänen tyylinsä on sitten antaa lahjoja yllättäen. Ne ovat sitten niitä "tiistailahjoja". Harvoin kyllä silloinkaan mitään ruusupuskia. Timanttikorun ja kellon olen kyllä joskus saanut. Kyllä minä tänäänkin ilahtuisin, jos jonkinlaisen lahjan saisin. Otin sitten varmuuden vuoksi eilen ohjat omiin käsiini ja ostin kukkakimpun maljakkoon sekä illalla tilasin muutamia ihania keittiövälineitä. Olkoon siinä minulle naistenpäivää.
Niinhän se on, että parhaat lahjat (ja kukat) saa kun ostaa itse.
Minulla sattuu olemaan yhteiskunnallisesti valveutunut ja kirjallisesti lahjakas mies, jonka tuotoksista saan silloin tällöin nauttia. Myös töitä se teettää, kun oikoluen satoja sivuja hänen tekstejään :)
Onko se niin, että Naistenpäivä on ihan alunperin Amerikasta lähtöisin eikä tuosta meidän itänaapurista, jossa sitä myös vietetään? No, olipa mistä vaan niin leppoisaa Naistenpäivän loppua ja alkavaa viikonloppua!
Amerikan sosialistipuolueen julistuksen mukainen ensimmäinen Yhdysvaltainkansallinen naistenpäivä julistettiin olevan 28. helmikuuta 1909, vuoden 1908 vaatetyöläisten lakon kunniaksi.
Heh, ei meilläkään ruusupuskia eikä timantteja :) mutta nyt se peräti muisti naistenpäivää!
VastaaPoistaSe on ollu tiukan takana, että naiset on saanu riippumattomuuden, ja sitten tulee näitä Isis-Sannoja, jotka vapaaehtoisesti siitä luopuu ja alistaa lapsensakin patriarkaaliselle tyrannialle. Sukua rokotevastaisuudelle ja muulle, kun on liikaa totuttu siihen että asiat on hyvin. Hyvää naistenpäivän jatkoa sinnekin!
Kiitos RH. Niinpä, vielä on tehtävää jäljellä.
PoistaErinomainen valinta tuo kortti; hatunnostoni! Ruusut kuihtuvat eivätkä timantitkaan ole ikuisia, kumpiakin voimme ostaa itsekin, mutta toista, tässä tapauksessa naista ajatellen valittu henkilökohtainen muistaminen jättää saajan rintaan lämpimästi ailahtelevanpitkäkestoisen muiston...
VastaaPoistaLeuka ylös, rinta rottingille, katse ja rintamasuunta eteenpäin eli ratevaa naistenpäivää ja viikonloppua Sinulle, teille molemmille:)
Kiitos Takkutukka. Aivan niin, ruusut saa kyllä kaupasta koska tahansa itsekin, mutta muut asiat ratkaisevat :)
PoistaSinne itäiseen myös hyvää naistenpäivää ja koko viikonloppua sinne perään!
Hyvää naistenpäivää sinulle!
VastaaPoistaKiitos Susu.
PoistaHyvää naistenpäivää!
VastaaPoistaMinä sain aamulla lahjaksi ison, tiukan halauksen, ja pusun sen päälle. Kyllä kelpasi!
Kiitos Aila.
PoistaMinä ottaisi kyllä ihan mielelläni niitä ruusupuskia ja timanttejakin vastaan, vaikka en niitä odotakaan. Kyllä ne ilahduttaisivat, en kiellä lainkaan. Mutta kun eivät kuulu mieheni tyyliin, yhtä vähän kuin kortit tai suklaatkaan. Hän sanoo, ettei tykkää muistaa pakkomuistamisina. (Tekosyy varmaan sille, ettei vain muista ja huomaa näitä tälläisiä päiviä :-D ) Hänen tyylinsä on sitten antaa lahjoja yllättäen. Ne ovat sitten niitä "tiistailahjoja". Harvoin kyllä silloinkaan mitään ruusupuskia. Timanttikorun ja kellon olen kyllä joskus saanut.
VastaaPoistaKyllä minä tänäänkin ilahtuisin, jos jonkinlaisen lahjan saisin. Otin sitten varmuuden vuoksi eilen ohjat omiin käsiini ja ostin kukkakimpun maljakkoon sekä illalla tilasin muutamia ihania keittiövälineitä. Olkoon siinä minulle naistenpäivää.
Niinhän se on, että parhaat lahjat (ja kukat) saa kun ostaa itse.
PoistaMinulla sattuu olemaan yhteiskunnallisesti valveutunut ja kirjallisesti lahjakas mies, jonka tuotoksista saan silloin tällöin nauttia. Myös töitä se teettää, kun oikoluen satoja sivuja hänen tekstejään :)
Onko se niin, että Naistenpäivä on ihan alunperin Amerikasta lähtöisin eikä tuosta meidän itänaapurista, jossa sitä myös vietetään? No, olipa mistä vaan niin leppoisaa Naistenpäivän loppua ja alkavaa viikonloppua!
VastaaPoistaTuosta linkistä löytyy tietoa asiasta:
Poistahttps://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kansainvälinen_naistenpäivä
Yksi esimerkki:
PoistaAmerikan sosialistipuolueen julistuksen mukainen ensimmäinen Yhdysvaltainkansallinen naistenpäivä julistettiin olevan 28. helmikuuta 1909, vuoden 1908 vaatetyöläisten lakon kunniaksi.
Kotona ei ole vietetty naistenpäivää, mutta töissä ollessani me työpaikalla olevat naiset saimme eräältä asiakkaaltamme ruusun monena naistenpäivänä.
VastaaPoistaMuistelen, että minun työpaikallani miehet yleensä toivottelivat hyvää naistenpäivää.
Poista