Sivut

sunnuntai 8. marraskuuta 2020

Viikon 46 krapu - Talo joen rannalla

Talo joen rannalla

Vihdoin oli löytynyt, talo, josta Siru oli haaveillut. Kaunis pieni joki ja talo vain kivenheiton päässä joesta.

Jouluksi Siru muutti uuteen kotiinsa. Tuli kevät ja hän iloitsi ja vähän pelkäsikin tulvia, mutta kaikki sujui hyvin. Kevään ensimmäiset koivut lehtineen heiluivat tuulessa.

Kesän lopulla kaikki muuttui. Läheinen tehdas oli talousvaikeuksissa ja viisveisasi ympäristösäännöistä. Vesirajassa olevasta putkesta tursusi epäilyttävää ruskeaa mönjää. Sitä pursui ylöspäin ja putosi jokeen.

Joenvarren asukkaat kirjelmöivät tehtaalle ja ympäristövirastolle, turhaan. Alkoi pitkä oikeustaistelu jokivarren asukkaiden oikeuksista puhtaaseen jokeen.

Kaivostakin tuli kellertävää vettä. Unelmien talo oli jätettävä, paikka oli asumiskelvoton. Velkataakka jäi.

Siru sairastui vakavaan masennukseen.

 ---------------------------------------------------------------------------------------------------------


Viikon 46 krapusanat ovat:  ylöspäin, heilua, mönjä 

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kun krapusi on valmis.Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi. Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa. 

 

 

 

18 kommenttia:

  1. Voihan mönjä ja särkyneiden toiveiden/saastuneiden jokien kurjuus(:
    Valitettavasti se on niin nykyaikaa, vaikkei saisi olla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, Takkutukka, ihminen on aika pieni taistelemaan suurta tehdasta vastaan kun vahinko on jo pilannut asuinympäristön.

      Poista
  2. Ääh, teki ihan kipeää Sirun ja muiden asukkaiden puolesta. Valitettavasti tämä ei ole fiktiota joillekin :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on, Susu, että näistä saa joka vuosi lukea jossain päin Suomea. Järvi tai joki pilataan.

      Poista
  3. Vähemmästäkin!
    Tästä tuli mieleen pikavippifirmojen järkyttävät kustannukset lainaajalle, tv-kanavat, jotka näyttää mainoksia niistä jne.
    Kaikissa yrityksissä on ihmisiä töissä (ainakin toistaiseksi). Miltä mahtaa tuntua tehtaassa tai kaivoksessa töissäolevalta saastuttamisesta, ympäristön/ihmisten tuhoamisesta? Olisiko vaihtoehtoja työpaikan vaihtoon? Näitä välillä pähkäilen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoista asioista olen tuohtunut. Missä on vastuu kun ihminen ylivelkaantuu a) pikavipeistä kun rahaa ei muuten ole tai b)velaksi ostetusta talosta, jossa syystä tai toisesta ei voi asua.

      Mistä saa uuden työpaikan kun tiedetään, että siellä myrkkyfirmassa se työskenteli. Pakkohan se oli palkka ansaita, että eli.

      Nämä ovat asioita, jotka meistä moni kohta tahtomattaan, pyytämättä ja yllätyksenä. Moni ei sitten kestä vaan menee terveys.

      Poista
  4. Valitettavan paljon näitä luontorikkomuksia aina vaan tapahtuu ja heikoimmilla siinä on juuri yksityinen ihminen.
    Talvivaarastakin on niin paljon tullut murhetta paikkakuntalaisille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, Aimarii, on se erittäin hankala tilanne kun järvi tai joki saastuu. Mitään ei mahda kun oma asuinympäristö menee täysin pilalle. Talvivaara on kyllä niitä pahimpia esimerkkejä.

      Poista
  5. Vastuutonta toimintaa, jossa ei yksityshenkilöillä ole mitään turvaa. Luontoa on vaikea saada takaisin, kun se tuhotaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä totta, Aina. Vesistöt ovat meille niin tärkeitä, että tuollainen saastutus vaikuttaa monella tavalla ihmisten elämään.

      Poista
  6. Kärsijä on tämä pieni ihminen joka yrittää elää ja nauttia puhtaasta luonnosta. Näin sitten menettää rahansa ja mielenrauhansa. Vastuunkantajat piilottelevat milloin minkäkin taakse. Asiakrapu tämä Cara.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos anli itse. Totta tuo, että vastuuta ei ota kukaan, eikä siinä mitkään pienet korvaukset auta, kun koko oma asuinpaikka on mennyttä, jää vain velat. Kauhea tilanne. Monelle totista totta.

      Poista
  7. Suomessa tapahtuu tätä paljonkin, entäs ulkomailla, siellä vasta tapahtuukin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa sentään joihinkin räikeimpiin tapauksiin puututaan. Muualla maailmassa on paljon maita, joissa ei ole mitään väliä, kunhan rahaa tuova tehdas tms saa toimia.

      Poista
  8. Otsikko on sympaattinen ja ihana, kuin jonkun romaanin nimi <3 Tarinasta tulee mieleen Lievestuore ja Irwinin Lievestuoreen Liisa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullekin tuli mieleen, että tuon niminen kirja varmaan on olemassa.
      Nyt se renkutus jäi soimaan...

      Poista
  9. Tarina alkoi niin kauniisti. Ihana nimikin.
    Loppu muistutti Talvivaaran kipsisakka-altaan vuotoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnelmasta toiseen, tosiaan, Kirsi Kaija. Kyllä tuollainen tilanne pistää koville.

      Poista