BLOGitse aloitti hyvän keskustelun bloggaamisesta.
Aika ajoin on hyvä keskustella miten ja miksi blogeja kirjoitetaan. On monia tapoja esim kommentoinnin suhteen. Toiset vastaavat saamiinsa kommentteihin ja toiset eivät. Mitä mieltä olet?
Kannattaa käydä kurkkaamassa tuolla BLOGitsen blogissa. Toki tähänkin voi kommentoida.
Hyvä jos keskustelu laajenee.
Tässä vielä linkki BLOGitsen julkaisuun.
Aikanaan, kun aloitin bloggaamisen vuonna 2005, puhuttiin blogietiketistä: kun sinua kommentoidaan, käyt katsomassa kommentoijan blogia, esim. kiität kommentista ja jos blogi vaikutti mielenkiintoiselta, jäit seuraamaan sitä. Sillä tavalla ylipäänsä löysi uusia blogeja, vastavierailuilla.
VastaaPoistaMinusta on mukavaa, kun kommentteihin vastataan. Ainahan se ei tietysti ole mahdollista, ihmisten elämäntilanteet vaihtelevat paljon, mutta tuntuu hassulta, kun jossain jutussa on kommentteja, eikä blogin pitäjän yhtään vastausta. Sellaiset blogit jäävät sitten minulta pois seurannasta.
Tuo mainitsemasi etiketti on erittäin toimiva, Susu. Siihen olen pyrkinyt minäkin. Mutta aina ei tietysti aika ja/tai voimavarat riitä. Mutta monta blogituttua olen sillä tavalla saanut lukuluettelooni.
PoistaNiin, jos juuri koskaan ei saa vastausta kommenttiinsa, niin kiinnostus lopahtaa.
Kommentointi on mukavaa. Kävin juuri vaihtamassa kommentit upotetuiksi, koska tuossa ponnahdusikkunassa ei voi vastata yksitellen kaikille. Mutta en kyllä aina jaksa kovin paljon vastailla. Menee välillä pelkiksi kiitoksiksi. Sen olen huomannut, että moni entinen on siirtynyt johonkin muualle. Minä tykkään blogeista.
VastaaPoistaHyvä Repu, minäkin tykkään blogeista.
PoistaSehän jo riittää ihan hyvin, jos vaikka laittaa kiitos, kunhan on noteerannut kommentin.
Onneksi joitain uusia on tullut niiden entisten tilalle!
Juuuuu, muistan tuon Susun mainitseman etiketin!! Kun aloitin 2008 'opiskelin' ensin miten toimia. Netti oli turvoksissa tutoriaaleja, ihan kädestä pitäen myös jos oli aivan ummikko. Ja tietysti jo bloggaavilta sai apua jos oli ongelmia.
VastaaPoistaVoih, alkuvuodet oli todella hektisiä kun olin hyperaktiivinen. Vuosien ja elämäntilanteen mukaan myös bloggaus on muuttunut. Aikaisemmin julkaisin jotain monta kertaa viikossa, nykyään pari kertaa. Saa nähdä mihin tästä vielä intoutuu :) Kiitos kun olet keskustelussa mukana!
Kiitos Sinulle BLOGitse kun aloitit keskustelun!
PoistaItse aloitin bloggaamisen täysin MUTU-tuntumalla ja opin ja erehdyksen kautta. Tuntui vaan, että olisi hauska kirjoittaa. Ehkä minua helpotti vähän tietotekninen taustani työuralla, niin tekniset asiat eivät tuottaneet ongelmia.
Alussa tosiaan minäkin kirjoitin paljon, mutta elämä ja tilanteet vaihtelevat,
sen mukaan mennään. Parasta on, että joistain blogin pitäjistä on tullut ystäviä ja monet ovat tuntuneet tutuilta jos vuosien ajan.
SusuPetal avaa bloggaamista yllä niin, ettei siihen ole lisättävää:)
VastaaPoistaBloggaaminen on ominta itseä, enkä muita alustoja käytä. Vierailut ja vastavierailut tuottavat löytämisen iloa. Näin korona-aikana blogikaverit ovat myös edustaneet minulle jotain pysyväistä ja tuottaneet hyvää mieltä. Ajatustenvaihto on aina kiinnostavaa ja tuottaa paljon uusia vinkkejä sekä ideoita ja tuoreita näkövinkkeleitä, mutta siihen tarvitaan vahintään kaksi.
Joskus mennään himmeämmin lyhdyin itse kukin ja joskus on enemmän voimia ja intoa päällä, sama koske koko elämää. Jatketaan siis harrastusta mukavissa merkeissä!
Nyt kirjoitit Takkutukka kommentin, jonka joka sanan allekirjoitan! Täysin samaa mieltä.
PoistaBlogi on pysynyt elämäni hyvinä ja huonoina aikoina ja olen huomannut, että vaikka ei aina jaksa olla aktiivinen, niin "vanhat" blogiystävät kannattavat ikään kuin mukana. Sinullekin siitä kiitos!
Bloggaaminen on hyvä aihe ottaa esille. Kun itse rakentelin blogia vuonna 2008, etsin tietoa sieltä täältä ja lueskelin löytämiäni blogeja kommentteja myöten. Etsin pitkään aihetta, mistä aloittaisin blogin pitämisen.
VastaaPoistaJossain vaiheessa blogin lopetus kävi mielessä, kuitenkaan blogin pitämistä ei niin vain osaa lopettaa. En minä ainakaan, vaikka taukojakin on ollut.
Jokaisella on ominainen tyylinsä blogata. Joku ahkeroi usean kerran viikossa, joku toinen kerran pari kuukaudessa. Minusta se on ok. Aina ilahduttaa, kun joku blogiystävä ilmestyy pitkänkin paussin jälkeen ruotuun. On itse saanut kokea hyvän vastaanoton vastaavissa tapauksissa, vaikka vähän on jänskättänyt paluu kuukausien hiljaiselon jälkeen. Jonkun kerran olen saanut kannustavan "herätyksenkin", joista ilahtuneena olen taas käynnistynyt.
Vastavuoroisuuden aatteella bloggaaminen toimii. Minulla on ongelmana nyt, etten ole saanut linkitettyä kaikkia seuraamiani blogeja lukulistalleni. Yrittäessäni kommentoida muutamiin blogeihin, bloggeri laittaa aimariin tilalle koko nimeni, en saa sitäkään muutetuksi asetuksista. Vastaukseksi saan, käyttäjätunnus on jo käytössä.
Tykkään blogimaailmasta, vaikka se joskus vie paljon aikaa, eikä aina kommentoidessa ajatus ole kristallin kirkas.
Totta aimarii, että jokaisella on oma tyylinsä. Ja minusta tuokin on ok, kuten itsellenikin on, että joskus on useimmiten asiaa ja joskus pidempikin tauko.
PoistaVastavuorisuus on kyllä tosi tärkeää.
Mietin tuota ongelmaa, miksi bloggeri laittaa koko nimesi. Onko niillä blogeilla jotain erilaista muuten kuin muilla, esim kommenttiosion rakenne?
Juu, sama täällä, aina ei jaksa pitkästi ja hienosti kommentoida, mutta tärkeintä on, että jättää puumerkin, jonkinlaisen.
Kävin katsomassa tuon laittamasi linkin Blogin. Mulla käy vaan musta tausta silmiin, tosi vaikea lukea, ja en ole koskaan kommentoinut tuolla (WordPress) "alustalla" vai mikä se on olevia, joskus ne ei edes aukea. Kun on tähän oppinut niin ei osaa. Vahinko kun joku seuraamani blogi sinne muutti, en ole nähnyt sitä sen jälkeen.
VastaaPoistaVuonna 2012 aloitin opetella blogin pitoa, ehkä lapset oli aloitteneet sitä ennen ja sitten olen opetellut itse. Ei ole mitään blogi-etikettejä ollut tiedossa.
Olen pahoillani kun en aina jaksa vastata kaikkiin kommetteihin, mutta luen ne aina. Joskus kommentteja menee Roskapostilaatikkoon, niin katson ne sieltä sitten pois kun muistan.
Toisiin blogeihin kirjoitan kommentin, jos tulee mieleen joku positiivinen asia siitä kirjoituksesta, jos ei tule, en väkisin kirjoita kommenttia, enkä ainakaan negatiivista.
Instagramiin ole hyvin vähän tutustunut joskus, enkä ole löytänyt siitä mitään . Varmasti sieltä löytyy vaikka mitä, jos joku opastaisi alkuun.
Minä olen niitä joka kiittää kommenteista, se on minusta vähintä mitä voi tehdä. Välillä vastaan kommentteihin, mutta välillä en edes avaa läppäriä moneen päivään. Sitten kun alan kirjoittaa seuraavaa niin yleensä katson edellisen kommentit. Joskus ei edes Pääse kommentoimaan omaankaan blogiin, joku häiriö on bloggerissa.
Todellakin, kun seuraa vuosia joitain blogeja, niiden kirjoittajat tuntuvat kuin siskoilta, joiden kirjoituksia käy heti lukemassa kun huomaa ne. Niin sinunkin blogisi käyn lukemassa!
Nyt eläkkeellä ja yksinään on kyllä aikaa, eikä muuta olekaan, joten jos lopettaisi blogin, niin jäisi tosi iso tyhjiö. Ja mitä sitten kuvillakaan tekisi :)
Tästä tuli nyt liian pitkä kommentti :)
Ei ole yhtään liian pitkä kommentti Emilie.
PoistaSitten noihin hankaluuksiin. Kyllä siellä BLOGitsen blogissa on ihan helppo kommentoida, nimi (Emilie), nettiosoite (ei näy julkisesti) ja oman blogisi osoite (alkaen http...). Sitten kysytään robottien takia joku laskutoimitus, siihen vastaat. Lopuksi lähetät ja kommentti menee moderoinnin kautta perille.
Sitten vielä noihin kommentteihin vastaamisesta. Blogger on nyt korjannut kuviin ja kommentteihin liittyneet ongelmat kiitettävästi. Joten, jos blogi on oikein asennettu, pääsee kyllä omaan blogiinkin kommentteihin vastaaman. Jotkut ehkä tykkäävät kuulla kuulumisia jne, minä tykkään "keskustella" ja siksi haluan aina vastata blogiini tulleisiin kommentteihin. Siis tykkään vastavuoroisuudesta. Annetaan kaikkien kukkien kukkia, mutta oletan, että moni muukin tykkää kun vastataan. Eikä se haittaa jos kommenttiin vastaaminen tulisi vaikka vasta seuraavan blogikirjoituksen yhteydessä. Itse käyn usein kurkkaamassa siinä vaiheessa, että onko lisää kommentteja. Ilahdun jokaisesta.
Ei lopeteta bloggaamista, kokeillaan erilaisia, ja opitaan uuttakin, sehän on hyvää aivovoimistelian!
Muiden blogeja lukiessa laitan aina kommentin, edes lyhyen, että kävin.
Luin kaikki saamasi kommentit ja niissä oli niin paljon samoja ajatuksia ja periaatteita kuin itsellänikin, että ei jäänyt juuri lisättävää.
VastaaPoistaSe, että kymmenisen vuotta uskaltauduin mukaan tänne blogistaniaan, jonka olemassaolosta en siihen mennessä edes oikein tiennyt, on yksi parhaita asioita, joita mulle on tapahtunut. Tunnet mut jo ennestään sen verran hyvin, että kirjoitan mitä sattuu silloin kun siltä tuntuu ja jos ei tunnu tai ei kertakaikkiaan ole muun elämän vuoksi jaksamista tai mahdollisuutta, pysyn pois. Mutta aina tänne on yhtä kiva palata, kun tuntuu, että se oma pieni "blogiperhe" (kuulut siihen, toivottavasti saan noin sanoa) ei ole kadonnut mihinkään ja keskustelu jatkuu niinkuin ei olisi mitään taukoa ollutkaan. Ja aina on saanut tuntea itsensä tervetulleeksi takaisin.
Mutta siis sitä piti alunperin sanomani, että pidän saamiani kommentteja ja myös niihin vastaamista kunnia-asiana. Joskin välillä uuvutan itseni, kun innostun toisinaan kirjoittamaan niin pitkiä vastauksia :), mutta se on seurausta siitä, että taukoa on yleensä ollut pitkään ja on vaan niin mukava vaihtaa ajatuksia. Ja itsestäkin tuntuu niin kivalta, kun joku kirjoittaa mulle pitkän viestin.
Silloin, jos kommentteihin vastaamattomuus on satunnaista, se on ihan OK. Mutta jos joku, jolle jätän toistuvasti kommentin, ei koskaan vaivaudu vastaamaan ja samaan aikaan kuitenkin uusia postauksia ilmestyy tai näen, että on aktiivinen vaikka Instan puolella, koen asenteen ylimieliseksi ja ajattelen, että kommenteillani ei ole saajalle merkitystä, joten en niillä enää vaivaa.
Ja vielä yksi juttu ennenkuin säästän sut tältä ylipitkältä tekstiltä, on se, että kaikkein mieluiten luen blogeja, joissa aiheet vaihtelee niin, ettei koskaan voi tietää mitä seuraavaksi on vuorossa. Vertaan tätä vaikkapa nykyisiin suosikkilehtiini Yhteishyvään ja Pirkkaan, joissa sisältö on nykyään tosi mielenkiintoista ja monipuolista. Yhden aiheen blogit ei enää jaksa niin kiinnostaa.
Hyvää viikonloppua Cara ja kiitos kaiksita viisaista sujuvin sanakääntein kirjoitetuista teksteistä.
.. ja vielä yksi: Oma periaatteeni on, että jos mulla on aikaa/mahdollisuus lukea teksti, mulla on myös aikaa jättää kommentti.
VastaaPoistaHienoa Annukka kun tulit sanomaan painavan sanasi!
PoistaTottakai kuulutaan samaan blogi-perheeseen, siinä on monta sukuhaaraa :)
Minulla on nyt (tiedät syynkin) ollut välillä niin vaikeaa ja ahdistunut olo, että on jäänyt johonkin vastaamatta vaikka olen lukenut postauksen, mutta toivon, että on tilapäistä. Tästä noustaan vielä.
Hienosti sanoit tuon, että kommentit ja niihin vastaaminen on kunnia-asia. Sinä jaksat aina kirjoittaa pitkään, asiallisesti ja perusteellisesti vastauksetkin. Nostan pipoa.
Tuossa olemme samanlaiset, minäkin tykkään enemmän seklaiten asioiden blogeista kuin yhden asian blogista. Joskus seurasin joitain puutarhablogeja, en enää niitäkään, kun haluaisin isosta puutarhastakin jo eroon ja helpompaan elämiseen. Katsotaan miten käy kesällä.
Sitten yksi uutinen Sinulle: Muistat varmaan sen meidän smoothie-projektin? Yli vuosi oli taukoa, elämään ei mahtunut mitään extraa. MUTTA nyt jo alkuvuodesta kun aloin ylimääräisiä rojuja tyhjentää kaapista, otin tehosekoittajan esiin ja kas, nyt olen jo jonkun aikaa tehnyt 2-3 smoothieta viikossa.
Jatketaan blokkaamista oman tyyliin jaa kiitos vielä kun tulit kommentoimaan.