Sivut

keskiviikko 29. kesäkuuta 2022

Veteen on päästävä


Me nukutaan vielä...

Näiden helteisten päivien paras hetki on aamu-uinti - tarkemmin tietysti vesijuoksu. 

Jalan patti on kohtuullisen siedettävän näköinen, joten aloitin kesäkuun toisella viikolla järvikäynnit. Muutaman päivän välein pidän taukoa päivän pari, jolloin hoitelen jalkaa. Uintiaamuinahan se likoaa vedessä tunnin ja ylikin. 

Tänään olin järvessä heti seitsemän jälkeen ja olikin ihanan raikas aamu. Tuuli kävi sen verran, että järvessäkin tuli keskemmältä viileitä virtauksia. 

Muut aktiviteetit, kuten kaupassa käynnit, hoidan aamuisin. Loppupäivän saan sitten olla ihan miten parhaiten jaksan helteiltä. 

Maanantaina kävin naapurikunnassa kyläilemässä ja mukava siellä oli istuskella kun talossa oli viilentävä ilmalämpöpumppu. 

Lahdessa olen käynyt muutaman kerran alkukesän aikana. Ja sitä reittiähän olen ajanut varmaan satoja, ellei tuhansia kertoja. Silti nämä tientekijät onnistuivat sotkemaan 50 vuotta käyttämäni reitin niin, että toisella reissulla eksyin. Se hiivatin eteläinen ohitustie imaisi minut, olin aivan ajatuksissani ja ajoin suoraan tunneliin. Manailin vasta tunnelista päästyäni, että missä ihmeessä nyt olen.

No, pienen pähkäilyn jälkeen ja soitettuani sikäläiselle ystävälle, reitti kohteeseen Vesijärvenkadulle löytyi.

Pientä kuittailua oli ilmassa kun eksymistä hieman hymyillen kuulusteltiin. Tekeville sattuu.



16 kommenttia:

  1. Mainiota, että uinti- ja vesijuoksuaamut onnistuvat jälleen! Leppoisan- ja somanoloisia rantavahteja näkyy Sinulla olevan oikein neljin kappalein:)
    Aamuaktiviteetit ovat kova sana nykyisin: tänään kävelylenkillä kuuden jälkeen ja kaikenlainen asiointi ehdottomasti aamupäivän aikana ennen kuin loivemmat liikkeet iskevät päälle.

    Eikö tientekijöillä ja -korjaajilla nykyisin ole muuta hommaa kuin sotkea ihmisten tuttuja ajoreittejä? Ei ihme, että tiestömme on siinä kunnottomassa kunnossa kuin on. Pääasia: loppu hyvin jne. ynnä tekevälle sattuu;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toiset viisi olivat vedessä emon kanssa.

      Niinpä Takkutukka, en olisi ikinä kuvitellut että Lahteen ajaessani tarvitsisin navigaattorin :) Tietyöt olivat vähän kesken ja luotin vain vaistooni, hm, ei ihan riittänyt.

      Poista
  2. Vai niin ne eksyttivät sinut nuo tiet!!

    Ihanaa, kun uimapaikkasi on niin lähellä!

    Aamupäivällä on tosiaankin tehtävä kaikki, jos aikoo ylipäänsä tehdä mitään.
    Eilen illalla nousi tuuli, aivan ihanaa. Avasin kaikki räppänät ja sulonen ristiveto tanssitti verhoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tekivät, Susu. Vielä kotona lähteissä katsoin Google Mapsista, että se ohitustie on valmis, mutta en minä sitä kautta mene kun se kiertää Lahden. Kuinka ollakaan, vahingossa ajoin sinne, argh. Syytän tiemerkintöjä :)

      Oi, ihana tuuli siellä, tervetuloa tännekin.

      Poista
  3. Viheliäinen ohitustie; kuinka monta kymmentä vuotta sitä odotettiinkaan, rekkaliikenne Kärpäsenmäkeä alas, Salppurin koulun ja rautatieaseman ohi oli oikeastaan aika vaarallista, varsinkin talvisin. Ja nyt se tie siellä on, kun me muutettiin pois. Pyh, pitäköön tiensä, surullista vain, että moni menetti kotinsa sen takia.
    Kerran olen sen tunnelin läpi mennyt ihan vaan että kokeiltiin - inhoan tunneleita, koska ne sortuu kuitenkin just silloin kun minä oon siellä. Tai siellä tapahtuu jotain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just niin, HPöllö, viheliäinen ohitustie. Monta vuotta siinä oli jotain tekeillä ja kaikki kulkureitit sekaisin. Nyt joutuu väkisin tunneliin, jos ei huomaa, että Lahteen ei enää mennä suoraan vaan rampin kautta, jossa lukee Hollola - aivan järjetöntä.

      Juu se Liipolan tunneli on pitkä, eikä voinut yhtään hahmotta, että mihin hiivattiin joutuu. Meinasin jatkaa suuntaan Heinola-Mikkeli-Jyväskylä, onneksi pääsin muutaman kilometrin päästä rampilta ylös. Vitsit oli vähissä.

      Juu, jo silloin 80-luvulla kun äiti asui Kasakkamäentiellä ja kulki sitä mäkeä keskustaan, kävellen, rekat viiletti ohi.

      Poista
    2. Tuttu reitti, parikymmentä vuotta kävelin sitä mäkeä alas töihin talvisin ja sulaan aikaan pyöräilin.
      Äitisi ehti muuttaa "alta pois" ennen kuin me muutettiin sieltä ostarin toiselta puolelta sinne Kasakkamäentielle :) 80-luvun lopulla muutettiin sinne päätepysäkin vierelle ja sitten reilun kymmenen vuoden päästä sinne Kasakkamäentielle. Hyvä paikka oli asua, koko alue ostarin molemmin puolin, siihen aikaan.
      Mutta nyt en palaisi kaupunkiin enää mistään hinnasta - koti on täällä maalla :)

      Poista
    3. Äiti halusi kuntoilla ja tuli bussilla takaisin.

      80-luvun alussa äiti muutti Metsäkankaalle, ehti asua siellä kymmenen vuotta ennen kuolemaansa. Viihtyi hyvin.

      Päinvastoin kuin minä, talon pitäminen ja pihatyöt eivät enää toista talvea houkutelleet, kun jäin yksin. Jos mies olisi saanut elää, terveenä, siellä varmaan olisimme vielä. Mutta nyt asun lähempänä palveluja ja tykkään kovasti. Ei huolta lumitöistä eikä muista taloon liittyvistä hommista.

      Poista
    4. Oletko käynyt Metsäkankaalla enää aikoihin? Se on muuttunut paljon siitä mitä se oli silloin 80- ja 90-luvulla. Vanha ostoskeskus - jota juuri maanantaina katselin "takapuolelta" on kuin kummitustalo ja odottaa purkamista. Päiväkotia ei enää ole :( Nimi Metsäkangas ei enää oikein ole sen paikan nimi, niin paljon on puita kaadettu ja uusia taloja rakennettu. Metsä, jossa meidänkin talon lapset leikkivät ja jossa oravat heittelivät minua kävyillä kun oikaisin kaupasta kotiin, on kadonnut.
      Rakas, ihana kirjasto toimintoineen sinne jäi kun läksin; sen eteen aikanaan piti mieltäkin osoittaa, ettei sitä lopetettaisi. Kannatti.
      Toivottavasti uusi Fazerin Xylitol -tehdas tuo sinne taas uutta ja uudenlaista elämää.

      Meitä on ainakin vielä kaksi täällä maalla; minusta ei Riesani kanssa aina ole juuri mitään apua, mutta kun ei onneksi ole varsinaisia aikatauluja ja on ystäviä joilta saa apua tarvittaessa, niin vielä selvitään.

      Poista
    5. Olen käynyt Metsäkankaalla, sehän on melkoinen "slummi" ainakin osin. Asuntoja ei saa kaupaksi millään. Yksi tuttava myy kerrostalokolmiotaan jo toista vuotta. Järkytyin siitä miten halvalla niitä asuntoja on pakko myydä.
      Se koko alue oli niin viihtyisä silloin kun äitikin siellä asui, vihreää joka puolella ja viihtyisä talo.

      Hienoa kun tykkäätte olla maalla!

      Poista
  4. Hellepäivinä kannattaa siirtyä aamu- tai jopa yövuoroon. Keskipäivän voi sitten pitää siestaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen on juuri noin, seita. Minulle sopii aamuvuoro järvessä, ja taas illalla myöhään ehkä jaksaa jotain.

      Poista
  5. Ehkä minäki uskaltautuisin vetteen tuommosen laiturin vieressä, siis hellepäivänä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veteen vaan Maarit, siitä tulee ihan raikas olo, hetkeksi.

      Poista
  6. Ihanaa, että pääset veteen taas!
    Lahdessa pyöräytettiin tosiaan reitit ihan uusiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se järvi niin tärkeä, toivon vaan tuo patti nyt kunnolla paranisi.

      Sitä ohitustietähän sinne odotettiin kauan. Mutta se toteutus ontuu kovasti. Kuka lie suunnitellut, ohjaustaulut ovat ihan pielessä. En tiedä mitä siihen vielä tulee, mutta nyt on vain viitta Hollolaan mennen tullen kun täältä menee. Huokaus. Minä opin, mutta jos ne taas muuttaa reittejä.

      Poista