Sivut

sunnuntai 29. tammikuuta 2023

Viikon 5 krapu - Kirje

Kirje

Tervehdys ystäväni Cara

Valitsin paperin ja kirjekuoren huolella. Paperissa on tekstin alla himmeänä valtavat aallot, joista tiedän sinun pitävän, olit sitten vedessä miten tahansa liikkeellä.

Kirjekuori on tietysti veden sininen.

Yksi yhteinen muistomme liittyy laitesukelluskoulutukseen. Ilman sinun kannustustasi en ikinä olisi uskaltautunut mukaan. Menimme paikalle polkupyörillä ja loppumatkassa hermoilin. Olin jo kääntymässä takaisin kun maalasit eteeni kaikki hienot sukelluspaikat. Onneksi jatkoimme.

Toinen muisto on avantouinti. Ajoit kohti avantopaikkaa ja aloin taas epäröidä, sinä et, ja niinpä aloitimme kylmän harrastuksen.

Sitten tiemme erkanivat muuttaessani 90-luvulla mieheni perässä Ranskaan. Kyläilit siellä pari kertaa. Sitten yhteytemme hiipui.

Odotan kovasti kuulumisiasi,

terveisin

Poninhäntätyttö


_____________________________________________________________________

Viikon 5 krapusanat ovat: kylmä, kirjekuori, poninhäntä

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kommentteihin kun krapusi on valmis.

20 kommenttia:

  1. Haikean nostalginen tunnelma: kirjoitettu oikea kirje, hetkiä menneisyydestä, vuosien etäännys ja lopuksi kuulumisten odotus. Kai vastaat kirjeeseen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on todellakin muisteltu oikeasta kirjeestä, Matilda. Se tuli jo yli kymmenen vuotta sitten. Yhteys toimii nyt sähköpostilla :)

      Poista
  2. Kaunis ja haikea krapu, joka kosketti. Näinhän asiat elämässä kulkevat, tiemme yhtyvät ja kuljemme rinnakkain kotvasen erotaksemme - ja jos hyvin käy - kohdataksemme uudellen teidemme risteyksessä. Kaikella on aikansa väittävät, mutta hyviä ja lämpimiä muistojamme emme kuitenkaan koskaan menetä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä ystävä ilahdutti kymmenisen vuotta sitten suunnilleen tällaisella kirjeellä, Takkutukka. Nostalgisia yhteisiä muistoja nuoruuden ajoilta on paljon. Nykyään harvakseltaan sähköpostitse vaihdamme kuulumisia.

      Poista
  3. Kaunis kirje, kauniita yhteisiä ja tärkeitä muistoja.
    Elämä vaan kuljettaa toisinaan eri suuntiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta Susu. Vaikka kerran pari vuodessa nykyään lähettelemme sähköpostia, niin ei sitä nuoruuden aikaa takaisin saa. Ikää ja elettyä elämä on niin paljon.

      Poista
  4. Kun elämä kuljettaa, saattaa moni asia muuttua. Olikohan se vuosi 2009, kun näin semmoisen kaverin, joka oli tosi läheinen vuosina 1987-1990. Silloin jatkettiin siitä, mihin jäätiin. Sittemmin ei ole taaskaan kuultu. Eikä taatusti ole ghostattu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elämät vievät joskus eri suuntiin Äijä. Sitten joskus taas yhteen, kuten teille kävi.
      Tapasin muutama vuosi sitten lukioaikaisen luokkakaverini, enkä meinannut tuntea, kun oli vanhentunut. Mahtoi olla sama ajatus hänellä :)

      Poista
  5. Ihana kirje! Ja miten tarkkaan oli ystävä miettinyt kirjeensä ulkoasunkin. Joskus tuntuu, että olemme menettäneet paljon, kun juurikaan emme enää kirjeitä kirjoittele. Omalla käsialalla kirjoitettuna teksti on jotenkin henkilökohtaisempaa ja läheisempää kuin "kylmällä" koneella naputettu teksti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos AilaKaarina.
      Kyllähän silloin nuorempana tuli kirjeitä paljonkin kirjoitettua. Tuo kirje on noin kymmenen vuoden takaa. Lähettäjä tiesi vain postiosoitteeni.

      Poista
  6. Tuosta kyllä nousee mieleen ihmisiä, jotka ovat jääneet ..., joihin pitäisi olla yhteydessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta pasanen. Osa on jäänyt ihan syystä, "kasvettu erilleen", osa voisi vielä hyvinkin olla matkassa mukana, vaan elämä heittelee, sinne tänne.

      Poista
  7. Hieno krapu! Aiemmin kirjottelin kirjeitä, mut nykyaika vie mennessään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maarit.
      Sama minulla, en muista koska olisin oikean kirjeen kirjoittanut.

      Poista
  8. Tunnistaisikohan koulukavereista moniakaan ulkonäöltä.
    Nuorena puhuttiin kaverien kanssa, että meitä ei kyllä mies, lapset ja elämä erota! Mutta niinhän siinä kävi, lisäksi tuli muutot. Ensin kirjoitettiin kirjeitä, sitten vain joulukortteja. Nyt kun ollaan päästy eläkkeelle, tuli viesti, että nyt tulet käymään heillä. Ajatus siitä herättää monenlaista ajatusta, esim mitä vien viemisiksi! Mutta kevät näyttää toteutuuko käynti heillä :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ympäri Suomea ovat minunkin koulukaverit hajaantuneet. Yhteyttä pidetään vain muutaman yliopistossa yhdessä opiskelleen kanssa.
      Luokkakokouksissa en ole käynyt, se maailma ja kaverit ovat niin vieraita jo.

      Poista
  9. Kirje? mikä se on? :) Kaikki käsin kirjoitettu viestinät on vähentynyt. Korttejakin paljon vähemmän kuin vuosia sitten.
    Laitesukellus, avanto...auts. En tykkää edes snorklata kun kaikki suurenee jättikokoon ja vilkas mielikuvitukseni menee täysin överikierroksille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä BLOGitse, koska olet viimeksi saanut oikean kirjeen?

      Kaikki vesilajit ovat minulle mieluisia. Laitesukellusporukkani matkusti mm Maltalle muutamankin kerran, siellä on aivan ihanan kirkkaat vedet ja komeita hylkyjä.

      Poista
  10. Muistojen kirje, jossa kohtaavat sekä lähettäjän, että saajan yhteinen aika, hyvä aika, jota lämmöllä voi muistella.
    Postin tuoma oikea kirje on hieno juttu. Joskus yhä itsekin kirjoittelen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että kirjoitat kirjeitä vielä, aimarii.

      Poista