Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste hiekoitus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hiekoitus. Näytä kaikki tekstit

lauantai 27. tammikuuta 2018

Mennyt viikko - hiekoitustakin!


Säitä on ollut laidasta laitaan. Kovasta pakkasesta luminyrskyn kautta päästiin vesisateeseen. Torstaina olikin sitten varsinainen kaljamakeli, satanut vesi oli jäätynyt yön aikana teille, pihaan ja portaille asti. Kaikki kosteus oli jäässä. 


Lumikinokset ovat valahtaneet vesisateessa ja
kuusiaidan päällä on vain tällaisia klönttejä


Torstaina ollessani vielä aamukahvilla talon hiekoitusmestari ilmoitti minulle , että hän on hiekoittanut ja laittanut autotallin edustan lämmityksen (sulattaa luiskan lämpökaapeleilla) päälle. Mieheni tuntien suhtauduin hiekoitukseen varauksella ja asioille lähtiessämme otin petkeleen, että pääsin pihan läpi kulkemaan autotallille asti. Se oli tarpeen. Ensinnäkin talon puoleinen polku oli täysin vailla hiekkaa. Ei kuulemma ollut kovin liukas. Kuljin polun sivussa petkeleellä tukea ottaen. Loppuosa polusta oli tarkkaan katsottuna kuin maustettu maustepippurilla, siis hiekoitettu. Lievän napinan ja muutaman balettiliikkeen  jälkeen tultuamme asioilta ilmestyi hiekoitussepeliä  kuin ihmeen kautta lisää. Oli lähdettävä näet uudestaan reissuun ja jätin auton pihalle. Muutama sepelin jyvänen oli tarkoin sijoitettu auton luokse asti, kuskin oven kohdalle. Nauratti. Niin tuttua.

Alkuviikosta hoidettiin asiointireissulla äänestyskin, kun se helposti onnistui kirjastolla. Pikkasen huvittaa koko vaalit. Tulos on ennalta selvä ja Sauli jatkaa mitäänsanomatonta istuskeluaan Mäntyniemessä. Pitihän sitä kuitenkin käydä ilmoittamassa mielipiteensä ja antamassa äänensä. 

Särkylääkkeillä on edelleen käyttöä. Pakaralihakseen unohtunut puukko ei hellitä ja kipu säteilee selkään ja alas polveen. Venyttelen ja jumpaan niin paljon kuin kivuilta pystyn, joten siitä ei jää kiinni toipuminen. Myös esim tabletilta katson nauhoituksia seisoen vinolaudalla, jossa pohkeet ja takareidet venyvät koko ajan. Puoli tuntia muutaman kerran päivässä. Mies on tehnyt vinolaudat itse meille molemmille omat, ne ovat säädettävissä pariinkin asentoon. Niillä seisten aikoinaan akillesjännettäkin hoidettiin juoksua harrastettaessa. Erään tutun fysioterapeutin ohjeen mukaan mies ne laudoista teki jo aikoja sitten. Ovat mainiot.

Onneksi ensi viikolla on tiedossa omalääkärille aika ja kortisonipiikki polveen ja samalla voin lääkärin kanssa neuvotella mitä tuolle selkäpuolelle voisi vielä tehdä. 

Ensi viikon jälkeen tulee myös kalevalalaista hoitoa kotiin kuljetettuna, sekin on eri syistä siirtynyt pariin kertaan. Pidemmät lenkit ovat nyt jääneet, huomenna ajattelin kyllä yrittää lähteä kävelylle kun tänään kuului hiekoitusauto käyneen kylätiellä vihdoin.

Tänään meillä syödään häränhäntäpataa. Eilen oli leivinuunissa mm valurautapata, jossa hännät muhivat reilut 6 tuntia. Välillä niitä käänneltiin ja nestettä lisättiin. 

Taas on saatu yksi viikko lauantaihin asti.


tiistai 12. joulukuuta 2017

Ravintolatoiminta laajenee


Eilen olin asiointireissulla ja viimeisestä kaupasta eli Honkkarista löysin uuden linturavintolan. Sinne mentiin ihan vaan miehen pyynnöstä hakemaan säkki hiekoitussepeliä. Sitä ei löytynyt mistään varastoista kotoa (hyvin piilotettu, veikkaan) ja oli pakko ostaa. Nähtäväksi jää milloin ja miten tuota sepeliä käytetään. Minä menin samalla Honkkariin ostamaan kynttilöitä ja kun näin tuon linturavintolan, olin myyty. 

Uusi ravintola on peltiä ja sinne mahtuu reilun litran verran siemen-pähkinäseosta.  Entinen iso ravintola vetää melkein ämpärillisen, mutta eihän sitä voi näillä märillä keleillä täyttää kokonaan. Ruoka menisi yhdeksi kosteaksi mössöksi. Kovilla pakkasilla laitan sen melkein täyteen.

Tässä uusi eilen kuvattuna:


Uusi ravintola oli heti suosittu


Vanha ja uusi

Tänään onkin kuva ihan toisenlainen, lunta on satanut aamuviidestä saakka taivaan täydeltä:



Uusi ravintola lumisateessa


Maassa on jo nyt puolenpäivän aikoihin yli parikymmentä senttiä lunta ja koko ajan tulee sankkana lumisateena lisää. Onneksi vielä ollaan asteen verran pakkasella, katsotaan kuinka käy myöhemmin kun on nollakeliä luvassa. Minä nautin täällä sisällä kauniista lumisesta maisemasta.