Sivut

lauantai 10. kesäkuuta 2017

Nyt se alkaa

Viime vuonna omenapuiden kukinta oli lähes kolme viikkoa aikaisemmassa. Täydessä kukassa olivat eteläiset puut jo 26. toukokuuta. Nyt vasta aloittelevat:



Sävstaholm keskellä, vasemmalla valkeakuulas ja pergius

Tänä aamuna olin puutarhassa jo varhain. Ulkona oli melkoinen sumu, näkyvyys kymmenisen metriä. Sumu haihtui vähitellen ja kostea ilma oli miellyttävän raikas. Mies istutti ruusutarhassa eilen hankkimiaan ruusuja (Peace ja joku toinen) paleltuneiden tilalle. Minä katkoin akkuladattavalla trimmerillä voikukan nuppuja pitkin pihaa, ei niitä enää millään jaksa kaivaa ylös. Joskus alkuvuosina sitä vielä tehtiin. Nykyään ei ole niin justiinsa, kaikki saa kasvaa, ainakin jonkun verran.

Urhonkin toin ulos, johan hänen oli aika tulla vahtimaan puutarhaa. Pääsi istumaan vanhalle paikalleen trendikkäästi maalista kuluneen penkin päähän.


Urho


Ilahtuneena huomasin myös, että lemmikkikin on taas ilmestynyt kasvamaan päärynäpuun alle. Se oli pari kesää pois jostain syystä, mutta leviää taas kauniisti.



Sitten on bellis eli kaunokainen. Minkä ihmeen takia se ei viihdy miedän pihassa? Nyt katselin, että yksi pieni töpäs, sekin vaaleanpunainen, on noussut, muita ei näy. Muistan belliksen lapsuudesta melkein rikkaruohona, kun se levisi pitkin nurmikkoa. Olen ostanut uusia alkuja jo monena kesänä eri puutarhoilta. Mutta ei se viihdy. Kummallista. Tykkäisin siitä kovasti.

Yksi erikoisuus on tuo iso rukku, jonne n 10 vuotta sitten istutin orvokkeja. Yhtään uutta en ole istuttanut ja ne siementävät joka vuosi lisää. Katkon varret kerran tai kaksi kesässä:


Orvokkoja, orvokkeja!

Unikot alkavat kukkia ja taas samassa paikassa kukkapenkin vieressä:


Oranssit kukat ilmestyvät pian

Melkoinen tuoksun huuma täyttää pian puutarhan kun omenapuut pääsevät kukinnassaan vauhtiin. Pölyttäjiäkin on jo liikkeellä ihan kiitettävästi. Perhosbaarikin on aivan täynnä ötököitä, ei kuitenkaan perhosia.

Näin kesällä näyttää blogimaailmakin selvästi hiljentyvän. Suomen kesä on niin lyhyt, että on parempi nauttia siitä. Terassilla tarkenee pian lukeakin, kunhan puutarhan katselulta malttaa.



12 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Totta, tämä heleän vihreä luonto vasta puhkeamassa kesään.

      Poista
  2. Mitähän Urho saa kaverikseen kippoon? Lemmikki on tosi omituinen, välillä se on tosiaan pois, sitten saattaa olla isot alueet sinisenään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sadevettä ainakin ja syksyllä omppuja.

      Aha,se selittää lemmikin käytöksen.

      Poista
  3. Varmaan linnut tykkää käydä juomassa Urhon kulhosta - tosin eipä nyt tunnu erityisen kuiva kesä tulevan. Ei niitä taida nykyään ollakaan, kuivia kesiä, ainakaan en muista että sadevesi olis päässy ihan hetkeen tynnyreistä loppumaan.

    Kiinnitin itsekin huomiota siihen, että lemmikkiä tuntuu olevan paljon tänä kesänä. Tienvierusta ihan sinisenään (ja valkoisenaan) tässä talon vieressä.

    Mun orvokkipadassa on paljon harvemmassa alut, mutta kiinnostuneena odotan, minkä näköisiä tänä vuonna tulee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Linnut käyvät mielummin toisella vesialtaalla etupihalla, se on lähellä kuuisaitaa ja omassa rauhassa.

      On siis lemmikkivuosi :)

      Ihmettelin minäkin tuota orvokkien määrää, en kuitenkaan harventamaan ryhdy, kukkikoon ensin.

      Poista
  4. Urhon hymy kertoo, että hän luottaa lämpimän kesän tuloon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Urho on sellainen hymypoika, aina positiivisella mielellä :)

      Poista
  5. Urho on kyllä symppis poika :) Ei oo viihtynyt bellis meidänkään pihalla :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Urho on tosi kiltti ja vähäruokainen :)

      Mitäköhän belliksillä on meitä vastaan?

      Poista
  6. Urho,kesän merkki :)

    Liityn belliksen kadottaneet -kerhoon. Tykkäisin kans siitä kovasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Urho joutui olemaan pitkään sisällä kun oli yöpakkasia :)

      Mikä hiivatti belliksiä vaivaa nykyään? No, hyvä, että en ole ainoa jolta se häviää. Enää en osta sitä lisää. Harmi.

      Poista