Syksy alkaa heitellä jo keltaisia lehtiä koivuista. Puuliljojen kanssa kilpaa sateet ja kylmät yöt koittavat estää niitä kukkimasta. Mutta sinnikkäitä ovat.
Kulmapenkissä nupuillaan:
Kirsikkapuistossa on yksi liljapenkki. Se sijaitsee talojen välissä ja on ehkä saanut lämpöä enemmän:
Raikkaassa aamussa märässä puutarhassa kävely teki hyvää. Mutta flunssa jatkuu sen verran vielä, että siihen voimat hupenivat. On vielä haettava mies Taysin silmäkeskuksesta kaupungista, joten nyt huilaan ja odottelen soittoa.
Pikkasen, ihan pikkasen harmittaa sairastella nyt kun metsät ovat täynnä sieniä jne. Mutta kyllähän niitä riittää.
Tähän lopppuun runoilija Miltonin 300 vuotta vanha viisas ajatus:
The mind is its own place, and in itself
Can make a heaven of Hell, a hell out of Heaven
Onhan se mukavaa, että kukkivia riittää syksyynkin. Toivotaan, että pakkaset antaa vielä odottaa itseään, että kukat saa kukoistaa.
VastaaPoistaJa olis kiva osata tuota omaa mieltä ymmärtää. Tänäänkin iski ihan ihmeellinen ahdistus ja suru täysin "ulos sinisestä" - mitään syytä en sille keksinyt. Tein salaatin ja söin sen, niin vähän auttoi :)
Liljat on niin myöhässä, että kaikki ei millään ehdi kukkia.
PoistaOlin jo päässyt viikkoja hyvän lenkkeilyn alkuun ja sitten tuli tämä flunssa. Ahdistaa. Luin Miltonin runoja ja tuo pisti silmään.
Vielä jaksaa kukkia. Ihme kyllä tänään hgissä paistaa aurinko.
VastaaPoistaNiinpä, tuo Miltonin ajatus, ei ole helppoa, ei. Oma pää kun on mitä on.
Aurinkoa on täälläkin, kunpa jaksaisi ulos.
PoistaEipä kukaan helpoksi eloa luvannut, vaan välillä tuntuu,että miksi näin vaikeaa.
Ihania kuvia! On nuo liljat vaan nättejä :)
VastaaPoistaKiitos Marra.
PoistaTänä vuonna liljat ovat taipuneet sateessa ja taas nousseet. Sitkeitä.
Kauniita kukkia. Minäkin olen flunssassa.
VastaaPoistaKiitos Risa.
PoistaToipumista sinullekin!
Sitä samaa sinulle ❤
PoistaKiitos Risa.
Poista