Juhannuksena pitää olla koivut pääoven pielessä. Tänä vuonna se toteutettiin näin:
|
Juhannuskoivut |
|
Aattona oli vesisateen jälkeen raikasta kuunliljoillakin |
Tänään aamiaisen jälkeen saatiin vieraat asuntoautollaan jatkamaan matkaa. Vuoden kielikylpy oli saatu. Eilen juhannuspäivänä syötiin oikein pitkän kaavan mukaan:
|
Salaattia |
|
Isäntä savusti lohifileen kahtena osana - alkupaloiksi |
|
Uusia perunoita - siikliä tietenkin |
|
Isännän lihavartaat |
|
Emännän juustotorttua, välissä raparperia. Tarjoiltiin kahvin ja suklaajäätelön kanssa. |
Kiertelin sitten aamulla puutarhassa tutkimassa olivatko lehtokotilot nousseet maan kuivuudesta nauttimaan vesisateesta, ja olivathan ne, niitä ei syöty:
|
Lehtokotiloiden paluu |
Keräsin kaikki kotilot paikoista, joissa ne yleensä viihtyivät ja reilut parikymmentä löysin. Mutta loput etanarakeet vein sitten niille paikoille seuraaville ylös yrittäville. Rakeet loppuivat joten niitä pitää hommata lisää.
Sateen raikastamassa ilmassa läksimme sitten auton perävalojen vielä näkyessä pitkälle kävelylenkille ja aurinko lämmitti upeasti.
Tänään on huilipäivä. Syöty hyvin ja nukuttu päikkärit.
Oih, mitä herkkuja!!!
VastaaPoistaTäällä juuri kamppailen laiskuuttani vastaan. Olisi nimittäin pikkuhiljaa aika saada jonkinlaista syömistä tällekin päivälle aikaiseksi. Tämä päivitys ei ainakaan tuskaani lieventänyt. ;-)
Harmi, että virtuaalista ruokaa ei voi syödä :D
PoistaVihannekset kattilaan vaikka, keitä ja soseuta.
Oi namm! Teillä on kyllä vieraita hemmoteltu kaikella hyvällä!
VastaaPoistaLuin jostain, että ne lehtokotilot voi horrostaa kuivana aikana vetämällä kotilon suulle "verhon", jolla pitävät kosteuden sisällä.
Nuo on meidän perinteiset juhannuruoat, määrää lisätään jos on vieraita kuten nyt. Herra Britti rakastaa tuota mieheni savustamaa kalaa, hänelle pitää varata suuresta fileestä puolikas :)
PoistaNiinhän nuo mokomat lehtokotilot tekee. Eikä hortoksessa varmasti edes kaikki syöneet niitä myrkkyrakeitakaan. Mutta on niitä nyt paljon vähemmän kuin viime vuonna.
Herkulliset ruuat, namm! Lehtikotilot näyttää yököttäviltä, jäk.
VastaaPoistaJuu, kotilot jää syömättä :)
PoistaPorraskoivut luovat juhannuksen, jota muutoin kauniisti kuvaa kuunlilja pisaroineen. Kotiloille yökit, mutta vartaille namskikset. Tuo suola-/maustekurkkuviipale oli uutta, kiitos ideasta ja leppoisaa kesäkuun vimppaviikkoa:)
VastaaPoistaNoita lihavartaita on meillä tehty yli 20 vuotta, joka juhannus. Lihanpalat laitetaan edellisenä iltana runsaan valkosipulin ja muiden mausteiden kera marinoitumaan. Maustekurkkuja ovat siivut. Resepti on miehen mukaan jostain venäläisestä kirjasta, saslik-vartaita muunneltuna.
PoistaKiitos, samoin sinne hyvää kesäkuun päättäjäisviikkoa.
Herra ja rouva Brittiä on taas hemmoteltu. Kauniita nuo puoliksi kultaiset kivet.
VastaaPoistaJoko ehditte saaressakin käydä? Jos, niin oli varmasti kiva kokemus briteille.
Idea kivistä tuli kun ajattelin, että osa kiveä pitää näkyä.
PoistaKäväistiin saaressa lyhyesti kun britit olivat vain muutaman päivän nyt ja läksivät asuntoautoilemaan pohjoiseen. Koitetaan laittaa perinteisiä ruokia, tuollaista itsesavustettua ei Britanniassa juurikaan ole.
Minä ostan vasta sitten uusia perunoita kun saa Siikliä. Herkullisen näköiset tarjoilut muutenkin.
VastaaPoistaKiitos Seita. Minäkään en koskaan osta uusia perunoita ennen kuin torilta saa siiklejä. Enää ei itse viljellä, mutta aikoinaan aina siikliä oli kasvamassa kesäperunoiksi.
PoistaTäydelliset eväät. Nam. Kotilot sen sijaan ei niinkään...
VastaaPoistaKiitos Annukka, kyllä maistui. Kotiloja en saisi alas minäkään, joku niitä syö, koska yhtenä vuonna oli netissä monessa paikassa ohjeistus miten niistä saa tehtyä syötäviä, purussa kasvatetaan. Yäk.
Poista