Kohtaaminen
Elettiin
2000-luvun alkuvuosia, synkkää marraskuun pimeyttä. Lähdin kotoa varhain
aamulla ajelemaan parinsadan kilometrin päähän työkokoukseen.
Oli
pimeää vielä päästyäni perille firman parkkipaikalle. Vettä satoi kaatamalla. Huomasin sivusilmällä toisen auton ajavan
perässäni parkkiruutuun. En kiinnittänyt siihen sen kummempaa huomiota, arvelin
kyseisen firman työntekijöitä sieltä tulevan töihin. Nousin autosta ja avasin
sateenvarjoni.
Mutta
sitten. Yhtäkkiä mies luikahti sateenvarjoni alle, kasvot lähelle omiani ja
hymyili. Voiko olla, ei kai. Kyllä vaan, on sittenkin! Nuoruudenrakastettuni
kymmenien vuosien takaa seisoi vieressäni.
Matkasimme
kaksin hissillä ylös ja juttelimme hetken miten elämä on kumpaakin heitellyt. Molemmilla
leveä hymy huulilla. Hymy säilyi sen päivän ja monta seuravaakin.
Ensimmäisen viikon 6 aikana oli jo 15 krapu-kirjoittajaa, kiitokset kaikille, hienoa!
Viikon 7 krapu olisi tarkoitus sisältää seuraavat kolme sanaa: hissi, marraskuu, kilometri
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Viikon 7 krapu-kirjoittajat ja linkit teksteihin:
Helvetinpöllö
Cara
Risa
Sus
Suttastiina
Esther Helmiä
Uuna
Repu
SusuPetal
Maarit
Ilona Winebridge
BLOGitse
Aimarii
Kohtaus kuin Cherbourgin sateenvarjoista, kaunis hetki marraskuun sateessa.
VastaaPoistaHurjan paljon osallistujia oli kyllä viime viikolla! Nämä uudet haastesanat ovat haasteelliset, kilometri...hissi...marraskuu!!
Hetki olikin ikimuistoinen...
PoistaTodella mukava, että tämä haaste on saanut bloggarit talvihororroksesta kirjoittamaan, olen ilahtunut!
Totta vai tarinaa - kaunis tarina kuitenkin :)
VastaaPoistaPöllö tarina; joka EI tosiaankaan ole totta, mutta joka lähti liikkeelle sanasta "hissi" ja eräästä kotitalon hissistä. Toimi hyvin, kuin...hissi :), mutta jolla oli kiva leikkiä ja jolla oli kiva pelotella kavereita jotka eivät olleet sellaisessa hississä koskaan kulkeneet :D
Tarina löytyy linkin takaa
https://helvetinpollo.blogspot.com/2019/02/viikon-7-krapu_10.html
Kiitos Pöllö.
PoistaKäväisin lukemassa hissi-tarinasi, se on mainio!
Kiitos :)
PoistaTuntuu mukavalta saada kiitoksia ja kehuja - olin tosiaan aivan surkea ainekirjoittaja :D Ehkä blogin kirjoittamisesta on ollut jotain hyötyä?
Mitä enemmän kirjoittaa, sitä paremmin se sujuu. Blogin kirjoittaminen on hyvä tapa kehittyä.
PoistaKrapuilemisiin!
Romanttista. Rakastan romanttisia tarinoita.
VastaaPoistaKirjoitin omankin krapun. Siitä tuli hieman surullinen juttu.
Terveisiä tältä krapulaiselta
Kiitos Risa. Onhan sitä kaikenlaisia vaiheita elämässä tullut elettyä, tuokin :)
PoistaLuin sinun tarinasi, oli surullinen, mutta oivallisesti kirjoitettu.
Ja kiitos terveisistä, sinne myös. Hyvin paranee krapula kun näitä ihania tekstejä saa lukea :)
PoistaSun pitäis kyllä kirjoittaa kirja (ellei ole jo työn alla tai valmiinakin..?). Niin elävää kerrontaa, eikä koskaan voi tietää, onko kyseessä fakta vai fiktio. Eikä sillä ole väliäkään. Olisin mieluusti lukenut tätäkin tarinaa muutaman krapun verran pidempänä..
VastaaPoistaNiin, faktaa vai fiktiota vai vähän molempia. Siitä miten tarina jatkui, en kommentoi :)
PoistaMutta sata sanaa riittää mainiosti, kokeile ihmeessä!
Minä olen kirjoittanut aina. Pitkän työuran aikana asiatekstiä, työpaikan lehteen pakinoita, kyläyhdistyksen lehteä toimitin 12 vuotta, päiväkirjoja on täynnä reilusti yli 50 vaikka jo karsin teini-iän tuotteet ja poltin. Joten jotain syntynyt aina, kiva jos tykkäät!
https://hullunasanoihin.blogspot.com/2019/02/vallankumouksen-syntyhetki.html
VastaaPoista:)
PoistaOi että nää on ihania!
VastaaPoistaJa mahtavia kirjoittaa. JOtenkin kun lukee nuo kolme sanaa, ei tarvitse kuin sormet nostaa näppäimistölle ja tarina tulee itsestään.
Kaikkea sitä itsensä sisällä kantaakaan.
https://www.lily.fi/blogit/ala-ota-sita-niin-vakavasti/viikon-7-krapu
Hienoa, että sinäkin tykkäät. Minusta on niin hauskaa juuri se, että sanottava on saatava sataan sanaan :)
PoistaKävin lukemassa kirjoituksesi, hirveä hissi :)
Hymy tuli huulille, kaunis tarina :)
VastaaPoistaKiitos Maarit. Muisto hymyilyttää vieläkin :)
PoistaVoi Cara ja ....... Tarinan opetus: portaiden terveyshyödyn menettämisen uhallakin, hissimatka kannattaa aina:)
VastaaPoistaHehee, kuka muistaa portaita tuossa tilanteessa!!!??? Oliko ne siellä jossain?
PoistaIhania nämä lyhyet tarinat!
VastaaPoistahttps://luovastivinossa.blogspot.com/2019/02/krapu-kirjoitushaaste-viikko-7.html
Kävin lukemassa krapusi, huh, mikä tilanne! Silti nauratti :)
PoistaMainio tarina, tässä eli kyllä mukana jokaisen hymyn.
VastaaPoistaEnsimmäisessä kravussani käytin huomaamattani vain yhtä annetuista sanoista. Nyt tajusin asian ytimen ja kaikki ovat mukana. Oli kiva löytää tämä haaste. Pidin vähän blogitaukoa, mutta tämä on hyvä mukaan vetäjä.
Kiitos UUna.
PoistaEihän näillä säännöillä niin tarkkaa ole, mutta tuo kolme sanaa tuntui jotenkin sopivalta kun Susun kanssa pohdimme.
Vähän oli itselläkin sellainen tunne, että blogi kaipaa jotain uutta. Tämä krapuilu on tuntunut tosi mukavalta, sekä oma kirjoittaminen että varsinkin tarinoiden lukeminen. Kiitos kun olet mukana!
Tuohan oli kuin elokuvasta. Mukava kohtaaminen.
VastaaPoistaOlihan se, mukava ja yllättävä.
PoistaSiirsin krapuni tuonne kirjoittajablogiini
VastaaPoistahttps://repukirjoittaa.blogspot.com/2019/02/krapu-7.html
Olipa hyvä kertomus, käväisin lukemassa.
PoistaLisäsin sinut listaan taas.
Jottain blogissa, nyt oli jo säätämisen paikka sadalle sanalle :)
VastaaPoistaHauska tarina, kävin lukemassa. Juu, sama juttu, piti yrittää lyhentää koko ajan :)
PoistaViikon 7 krapu juttuni löytyy:
VastaaPoistahttps://viinasilta.blogspot.com/2019/02/muutama-kilometri-sitten.html
Sinulla oli hieno kertomus!
PoistaLuin vasta nyt sinun krapusi palautettuani omani. En halua lukea muiden tarinoita ennen omani kirjoittamista, etteivät vaan pääsisi vaikuttamaan omaan juttuuni. Ihastuttavan romantinen oli sinun tarinasi, mielikuvitus laukkasi monta kilometriä!
VastaaPoistaKiitos Ilona, taisi laukata omassa elämässäkin jotain :)
PoistaMinulla on ihan sama, kirjoitan aina oman ensin ja luen sitten muiden sitä mukaa kun ilmoittelevat.
Hassua, minäkään en lue muiden kirjoituksia ennen omani kirjoittamista ja silti sinä ja minä matkattiin hississä miesten kanssa! :)
VastaaPoistaBLOGitse
Niinpä, ja samoin minäkin toivoin hissimatkan kestävän pitkään :)
PoistaEn ole varma sainko kommentin tulemaan blogiisi, laitoin kyllä siihen kaikki tiedot, mutta sitä ei näkynyt julkaistuna.
Romanttinen krapu. Hyvänmielen krapu.
VastaaPoistaKiitos Aimarii!
Poista