Näytelmä
naisista, jotka uskoivat, toivoivat ja taistelivat.
Näytelmä uskosta, toivosta ja
rakkaudesta.
Näytelmä on Suomi 100 -juhlavuoden esitys. Sen on kirjoittanut ja ohjaa Timo Taulo.
 |
| Punaiset ruusukkeet |
Sunnuntaina
27. tammikuuta 1918 puhkesi Suomessa sisällissota. Lahdessa punakaarti
järjestäytyi ja miehitti kaupungin. Punainen hallinto kielsi kaikki kokoukset
ja porvarilliset sanomalehdet. Kaupunkilaisten asusteisiin ilmestyi punaisia
nauhoja ja ruusukkeita. Ja katukuvaan punaisia naisia, jotka pukeutuivat
housuihin. Näytelmä kertoo lahtelaisten nuorten naisten tarinan, jotka
päättivät tarttua aseisiin ja taistella punakaartissa. Näytelmässä keskeisinä
hahmoina ovat Kartanon pehtoorin tytär Helmi Suominen ja Lahden sahan
työntekijä Venny Kivistö.
Lahdessa
perustettiin keväällä 1918 naispataljoona, jonka vahvuudesta ei ole luotettavia
tietoja. Housukaartilaisiksi kutsuttu joukko osallistui Lahden taisteluihin,
osa sairaanhoitotehtävissä, osa aseissa muun punakaartin joukossa.
Esitykset
järjestetään Lahden Kartanon historiallisella puistoalueella Aino-puistossa.
 |
Lahden
Kartano 1900-luvun alussa.
Kuva:
Lahden kaupungin museo / kuva-arkisto
|
 |
Naiskaartilaiset
osallistuivat Lahdessa siivous-, keittiö- ja vartiopalveluihin, mutta myös
taisteluihin. Kaartilaiset olivat keskimäärin 20-vuotiaita. Hennalan
vankileirillä teloitettiin yli 200 naiskaartilaista. Kuva: Kansan arkisto
|
Tarmo Virtanen Lahen uutisia-blogissaan kirjoitti niin mainiosti näytelmästä, että jos kiinnostaa, käykää lukemassa täällä.
Näytelmä tuo historian tapahtumat elävästi esiin, omasta syntymäkaupungistani, vaikuttava esitys.
Varmaan vahva teatterikokemus. Tuo aika ja tapahtumat olivat kauan vaiettuja tai asioista ei voinut puhua oikeilla nimillä.
VastaaPoistaMeillä oli aika anarkisti historianopettaja aikanaan keskikoulussa eli siis kauan sitten. Hän opetti meille käsitteet kansalaissota, vapaussota, sisällissota, valotti asiaa kaikilta puolilta.
Tuolla kirjablogien puolella on menossa Suomi 1918-haaste, sinne on kerätty iso kasa kirjoja tuosta ajasta, mikäli aihe kiinnostaa sinua.
http://readerwhydidimarryhim.blogspot.fi/2017/05/1918-haaste.html
Noista tapahtumista ei tosiaan koulussa puhuttu juurikaan. Tuntuu nyt jälkeenpäin omituiselta, että tuossakin on vieressä paikka, Fellmanninpuisto, jossa punaisia ammuttiin joukoittain, eikä meille koulun historia kertonut siitä mitään.
PoistaKiitos linkistä, käyn katsomassa.
Ei ihan tavallisimpia kesäteatterin aiheita, mutta varmasti mielenkiintoinen.
VastaaPoistaLahden kartanosta en ole koskaan kuuullut, onko kartanorakennus vielä olemassa vai puistoko vain?
Kyllä rakennus on vielä olemassa. Kun itse kävin koulua, rakennuksessa toimi Kartanon koulu. Lisätietoja:
Poistahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Fellmanin_kartano
Viime vuosina olen oikeasti tajunnut kansalaissodan merkityksen ja kuinka paljon ihmisiä tapettiin ihan turhaan...kuten sodissa aina.
VastaaPoistaSama juttu, minäkin olen vasta tajunnut enemmän tuosta ajasta nyt myöhemmällä iällä. Silloin oli kaikkein pahinta juuri se, että omia kansalaisia tapettiin joukoittain. Melko vaiettu sota.
PoistaVarmasti vahva teatterikokemus. Meillä täällä oli Karkkilan Työväen Näyttämön kesäteatterissa tänä kesänä näytelmänä Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla. Sekin luonnollisesti Suomi 100 -juhlavuoden esitys. Yleensähän kesäteatterit esittävätkin kevyempiä näytelmiä, mutta näin juhlavuonna minusta nämä ovat ihan paikallaan.
VastaaPoistaKoska en itse luonnollisestikaan päässyt tänä kesänä lavalle, olimme katsomassa näytelmän 5 kertaa, oli se niin vaikuttava! Kaipuu lavalle oli itselläni suuri...
Kyllä noita 1918 - vuoden tapahtumia on hyvä jo viimeistään nyt enemmän tuoda esille. Olihan se melkoinen rytinä. Etenkin naisten osuus on jätetty historiasta kokonaan kertomatta, vasta viime vuosina on kirjoja ilmestynyt, jotka noista naisista kirjoittavat.
PoistaKyllä ihmiset ovat joutuneet selviämään todella vaikeista asioista. Isän ísoisä oli Hämeenlinnan vankileirillä vankina. Pienestä on ollut kiinni, ettei meikäläistä olisi ollenkaan olemassa. Lapsuuden kotini on entinen torppa, jonka hän sodan jälkeen lunasti. Isän vaari kuoli vuotta ennen kuin synnyin. Hän oli äidin kertoman mukaan "vaikea" ihminen. Ei mikään ihme sellaisten kokemusten jälkeen. Onneksi nämä eivät ole enää vaiettuja asioita.
VastaaPoistaKomean näköinen rakennus kartano ollut aikoinaan. Kerroit, että se on vieläkin olemassa. Onko missä kunnossa nykyään? Mun mies on myös syntynyt Lahdessa. Lahden kartanosta ei ole kuulemma kuullutkaan.
Vaikeita aikoja olivat ja monessa suvussa vaietaan, varsinkin punakaartiin kuulumisesta. Eikä ihme jos traumoja ovat saaneet.
PoistaKartano on nykyään historiallinen museo ja hyvässä kunnossa. Alkuperäiseltä nimeltään Fellmanin kartano.
Tuossa ylempänä Seitalle vastasinkin ja laitoin linkin kartanon tietoihin.
Vai ei miehesi tiennyt kartanosta. Fellmanin kartanon maathan aikoinaan olivat suuret, urheilukeskus ja kaikki on niille rakennettu. Itse kävin jo oppikoulua siinä muutaman sadan metrin päässä ja tuo kartano oli Kartanon koulu silloin. Näytä tuo linkki ukollesi ja kerro terveisiä!
Toinen linkki:
Poistahttp://www.paijat-hamewiki.fi/wiki/Lahden_kartano
Kävin katsomassa. Hienossa kunnossa näytti olevan. Mun ukkokultani on syntynyt kyllä Lahdessa, mutta muuttanut ihan pienenä tännepäin. Ei ehtinyt tutustua nähtävyyksiin. Hänen veljensä ja anoppini asuvat edelleen Lahdessa. Täytyypä seuraavalla Lahden reissulla käydä katsomassa. Pidän vanhoista rakennuksista. Meidän kaupungista on purettu valtavat määrät vanhaa pois. Muistan surun, kun 80-luvulla kokonainen Tourulan kaupunginosa hävitettiin uuden tieltä. Kävin nuorena opiskelijana kotikäynneillä niissä vanhoissa taloissa. Se oli viehättävää seutua, nyt on pelkkää kliinistä kerros- ja liiketaloa sekä ruuhkaisia valtaväyliä. Täällä päin ei kovin montaa kartanoa ole. Schaumanin linna sentään säästettiin, vaikka onkin kaupungin keskustassa. Hieno rakennus sekin.
PoistaHyvä, että selvisi :)
PoistaSuosittelen Lahdessa vanhoista rakennuksista sinulle myös Hennalan kasaremeja. Nyt kun siellä ei enää ole varuskuntaa, sinne pääsee ja osahan niistä vanhemmista on rakennettu jo 1910-luvulla. Ne on kauniita.
Minun opiskeluaikoinani Tampere kunnostautui (?) purkamalla kaiken vanhan, nyt on enää jotain puu-amuria jäljellä.
siis: ...kasarmeja...
Poistatämä tabletti ei lue ajatuksia vieläkään :(
Hennala on tuttu paikka viime kesältä. Olimme miehen veljen synttäreillä siellä. Upeat puitteet isoille juhlille. Tuli muutamakin kuva otettua niistä rakennuksista.
PoistaKas vaan. Hennala on minun lapsuuteni maisemaa, siellä takana omakotialueella asuttiin, isä oli Hennalassa töissä.
Poista