Sivut

lauantai 13. tammikuuta 2018

Ilmalento lumihankeen


jossa ensimmäinen ajatus oli pelastaa kamera. Tapahtui tänä aamuna kun kuljin pihassa ja päätin rämpiä ottamaan pari valokuvaa. Kuljin  hangessa takaperin ottaakseni sopivalta etäisyydeltä kuvan. Takanani sattui olemaan luminen pölli (grillillä oleva istuin) johon törmäsin ja kaaduin sen yli selälleni. Onneksi maassa oli siinä kohtaa aika lailla lunta, silti selkään ja polveen sattui niin pe****sti. Löysin itseni kummallisesta asennosta oikea käsi ylhäällä kameraa pidellen. 

Suljin kameran ja aloin miettiä miten pääsen ylös. No, otin vasemmasta takin taskusta käsineet ja laitoin ne käteen ja rämmin selältäni kontilleni ja punnersin itseni jotenkin ylös. Olin kuin hyvin pyöritelty lumiukko. Ensimmäinen ajatus oli tietenkin, että onneksi tänne puolelle pihaa kukaan naapuri ei näe. Mies oli hiihtolenkillä, joten apuakaan ei olisi tarvittaessa tullut kuin noin reilun tunnin päästä. Siitä sitten lumia puistellen meni sisälle vaihtamaan kuivia vaatteita. Kamera pelastui.




Mongolianvaahteran oksa aamuhämärässä



Tämän kuva kerkisin ottaa ennen kaatumista

Eihän tuohon pehmeään lumeen kaatuminen olisi normaalisti aiheuttanut muuta kuin hillitöntä naurua ja huvitusta. Mutta nyt erinäisistä kiputiloista johtuen oli enemmän lähellä kiukku ja kiljuminen kuin nauru. Tosin pystyyn päästyäni hiukan jo huvittikin.

Huvitukset ovat olleet kaukana menneen viikon lääkäriin pääsystäkin. Meillä on sellainen ajanvaraustapa, että jos soittaa omalle terveysasemalle, niin kiireisen lääkäriajan voi saada samalle päivälle. Se edellyttää soittamista tasan klo 8.00, koska kaikki muutkin soittavat. Sinne voi kyllä jättää soittopyynnön vastaajaan, mutta siellä on vain yksi hoitaja puhelinta hoitamassa, joten vastasoitto voi tulla vasta iltapäivällä. Silloin ei tietenkään enää kiireistä aikaa saa, vaan voi varata ajan sinne 4-5 viikon päähän. Minulla on aika helmikuulle, soitettu jo edellisellä viikolla.

Keskiviikkona alkoi tuntua siltä, että kivut vain yltyvät ja olisi syytä päästä lääkäriin noin suunnilleen heti. Heti torstaina aamulla olin puhelin kourassa ja pääsin linjoille jonoon. Ihmettelin kyllä hiukan, että kun soitin heti kun satelliitin tarkastama kello kännykässä vaihtui kahdeksaksi painoin soita, niin jonossa oli vastaajan ilmoituksen mukaan seisemän soittajaa ennen minua. Miten helkkarissa he olivat voineet ehtiä linjoille? Nimittäin jos soittaa klo 7.59 niin jonoon ei vielä pääse vaan puhelu katkeaa siihen ilmoitukseen, että terveysasema on suljettu. Jotain hämärää tuossa on. Odotin puhelin kourassa 49 minuuttia ja sitten pääsin puhumaan hoitajan kanssa. Ei ollut enää kiireaikoja. Hoitsu totsesi, että mene ensiapuun. Soitin sinne ja siellä sanottiin, että on vähän (?) ruuhkaa, joten menee ainakin 4-5 tuntia odottaessa. Eipä huvittanut sinne mennä.

Perjantain aamusoitolla olin nopeampi ja vain kolme soittajaa oli ennen minua. Taisi olla 39 minuutin jonotus silloin. Sain jopa ajankin omalääkärille samalle päivälle. Jihuu! Lisää vahvoja lääkkeitä ja lähete fysioterapeutille, jos haluan sen joskus käyttää. Ei se ollut lääkärin mielestä kovin tarpeen, kun itsekin pystyn kuntoilemaan kun kipua saadaan pois, mutta sanoi kirjoittavansa jos satun tarvitsemaan.

Soitin ystävälleni, joka antaa kalevalaista jäsenkorjausta ja pyysin käymään. Hän asuu tuolla vähän kauempana mutta parin viikon päästä lupasi tulla hoitoa antamaan. 

Torstaina käytiin sitten kaikki kauppa- ja kirjastoasiat ym, kun olin varma, että johonkin lääkäriin perjantaina menen. Olin jo etukäteen päättänyt, että jos en pääse julkiselle puolelle, niin menen yksityiselle. 

Sellainen viikko se.




16 kommenttia:

  1. Parane pian! Ja hyvä että edes kunnon kipulääkkeitä sait, kun hoito tahtoo olla vähän sekuhäntähoitoa. Ainakin julkisella puolella.

    Tuo on mullekin tuttua, että kuvatessa peruuttaa eikä huomaa katsoa taakse...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos RH, toivotaan, että kivut edes lievittyvät.

      Hankalaa on tosiaan lääkäriin pääsy ja sen huomaa varsinkin silloin kun on kovin tuskainen olo.

      Olin katsonut juuri taakse ja nähnyt toisen pölkyn, vaan en muistanut, että niitä on kaksi ja sitten jo lensin.

      Poista
  2. Voi, mikä peruutus! Onneksi kamera säilyi ehjänä, eikä luitakaan mennyt rikki. Vaan voin kuvitella kauhua kun lensit, kun paikat ovat muutenkin kipeät!

    Hyvä, että olit sisukas ja sait sen lääkäriajan toisella yrittämällä. Nyt paljon tehoa lääkkeisiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Opin ainakin, että pihassakin möykkyjä lumen alla, joita pitää varoa.

      Kiitos Susu, toivotaan, että tehoavat.

      Poista
  3. Huh, onneksi ei käynyt pahemmin.
    Lääkäriin pääsy on hankalaa, kahesti oon kysynyt minäkin samasta asiasta. Ensi viikolla nyt sitten on aika lopulta. Ei nyt oikein ois ollut varaa yksityiselle, kun muutenkin on tuloissa vajausta. Toivotaan että tohtori antoi sopivat "ropit" sulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se turhan kallista mennä yksityiselle ja eihän sielläkään tunneta vaivojani, saisi selitellä, onneksi pääsin omalääkärille. Samat kipulääkkeet kuin ennen mutta kaksinkertainen annos.

      Poista
  4. Anteeksai jos olen ylisuojelevainen tai ei niin vittu!! Kamera!!! PASKAA TAVARAA, SELKÄ ENSIN, ITSE ENSIN!! soory caps mutta en korjaa..ihme nainen!!??
    Loppu hyvin, kaikkki hyvin, entä ensi kerralla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän ajatuksesi ja huvitti kyllä itseäkin, että vaistomaisesti pelastin kameraa. Eikä se edes ole mikään hieno, vanha digipokkari :)

      Katsotaan ensi kerralla. Eipä kai tuosta mitään opi, unohtuu samantien.

      Poista
  5. Hups, onneks ei käyny vielä pahemmin! Paranemisia! Jäsenkorjaaja laittaa viimestään paikat kuntoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Lissukka. Odotan sitä jäsenkorjaajan käyntiä innolla. Se tekee niin hyvää!

      Poista
  6. Hyvät hyssyrät teittin kanssa: tarviiko sitä nyt taaksepäin taittaen puolikierteellä kylmiltään tempaista!? Ja että tuon hyvän päälle vielä joutuu hankkimaan päänsäryn taistellessaan terkka-ajasta. Re: pankkipalvelut palveleeko terkkakaan enää meitä veronmaksajia??

    Onni onnettomuudessa: ei mitään korjaamatonta. Suojaa selustasi: parempaa, toipumisluontoista ja toisenlaista viikkoa Sinulle eteen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Takkutukka. Niinpä, ei sitä näköjään opi, kompuroida vaan pitää :)

      Tuo lääkärin saaminen on aina kärsivällisyyttä vaativaa puuhaa.

      Poista
  7. Parane pian että pääset kiukkamaan ed kommentista;D *halaacaraahellästihuolella*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana halaus, kiitos Sus' !! *käpertyy onnesta näppiksen päälle*

      Poista
  8. Voih..harmi että tuolla lailla kaaduit, onneksi ei sentään tullut murtumia..toivottavasti paranet pian! Parempaa alkavaa viikkoa♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päde, hyvää arkiviikkoa sinullekin!

      Kivut oli jo ennestään, kaatuminen tuli vain omasta hölmöilystä kun en katsonut taakseni.

      Poista