Sivut

keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Luovuus heräsi - puuta työstämään


Pitkän sateisen syksyn ja talven pakkasten jälkeen aurinko herätti minulla luovuuden. Betonityöt saavat vielä odottaa, päässäni muhii nyt ideoita puusta ja risuista. Kuoretkin pääsevät mukaan. Iltaisin kerään ideoita googlailemalla mitä kaikkea oksista ja risuista voi puutarhaan ja sisälle taloonkin tehdä. 

Nyt olen kerännyt erilaisia materiaaleja.


Tammen paksumpia oksia kuorineen ja kuorittuna


Juuttiköyttä ja puisia pyykkipoikia




Tammen oksia

Vaahteran oksia


Tammi on kovaa, mutta mukavaa työstää


Tammen vuollut kuoretkin säästetään

Kuviin ei vielä ehtinyt omenapuiden leikatut oksat.  Ne on vielä hangilla ja kerätään sitten kasaksi. Koivun risujakin on jonkun verran, isoimmat koivut jäivät vielä kaatamatta, eli niiden risutyöt saattavat jäädä ensi kevääseen, riippuen siitä milloin miehet saavat ne kaadettua. Isompi talja on kuulemma hankinnassa. Puut ovat hiukan hankalassa paikassa.

Nyt on meneillään siis hyvin suunniteltu on puoliksi tehty - vaihe. Olen kerännyt materiaalit ja alan kehitellä mitä niistä tulisi. Oksista, kananverkosta, köysistä, naruista, rautalangasta ja siimasta saa vaikka mitä. Nuo tammen kuoret huvittivat miestä, sanoin, äläs nyt, ne ovat aivan selvästi tulevan puukalan/kalojen suomuja. 

Tunnen suunnatonta mielihyvää talvikauden jälkeen päästessäni taas käsilläni työstämään krouvimpaa materiaalia. Olen niin innoissani, että hyvä kun maltoin tulla lounasta laittamaan. Olin kyllä äsken jo niin puhki parin tunnin urakoinnin jälkeen, että lounas ja päikkärit ovat paikallaan ja sitten taas terassille ja pihalle.






24 kommenttia:

  1. Hehhee. Meillä taitaa olla samanlaiset biorytmit, kun justiin eilen houkuttelin ukkelin mukaan haalaamaan yhteen ojaan hylättyä koivunrunkoa, joka sopii täydellisesti mun tulevaan suunnitelmaan. Sain niin kivan inspiskuvan henkilöltä, joka ei mua oikeassa elämässä tunne, mutta blogin perusteella oli sen inspiraation lähteen nähtyään ajatellut, että on ihan mun näköinen. Ja oli kans. Tuli iloinen mieli. Nähtäväksi jää, tuleeko omasta toteutuksesta mitään sinne päinkään.

    Tänä vuonna asetin ukkelille kiellon koskea omenapuihin :). Muuten ei saada ikinä omppuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua inspiroi kevät ja aurinko sekä se, että kaikki materiaali on valmiina omassa puutarhassa :)

      Toivotaan omppuja teillekin tänä vuonna, jos ei tule, niin täältä voit hakea.

      Poista
  2. No NYT se on sitten satavarmasti postauksellasi todistettu: kevät on koittanut!! Luovuus on jo silmuvaiheensa ohittanut ja Maestro on elementissään. Innostava ja energinen postaus, tekemisen iloa ja aatosten kuhinaa Sinulle:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se vaan ON niin mukavaa, aurinko ja lämpö ja kaikenlaisen materiaalin työstäminen. Tulin sisälle vasta äsken kun olin jo ihan puhki, ei vaan malta lopettaa. Joku on rokottanut minut tähän iloon :)

      Poista
  3. Ehdottomasti kauneinta mitä voi risuista ja oksista tehdä on kokko!! Tuli on palaessaan niin maagisen kaunista ja hypnotisoivaa... .
    Ei vaan, innolla odotan mitä saat aikaiseksi, olen joskus nähnyt niin riipaisevan hienoja kaiverrustöitä että oikein haltioituu, puu on hieno materiaali.
    VAikka partiolainen olenkin niin puukolla ja muilla terävillä esineillä saan aikaiseksi lähinnä naarmuja ja haavoja, itseeni=)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä vanhana partiolaisena hallitsen puukon käytön. Sain ensimmäisen puuukon,vasaran ja höylänkin jo 3-vuotiaana, joten kokemusta on :) Tosin muutama välivuosi...

      Yhtään ei oksia ja risuja joudu kokkoon, mitä jää, menee oksasilppuriin.

      Poista
  4. Jahas, taiteilija on herännyt luovasta talvihorroksestaan. :-)

    Minä työskentelin myös eilen vähän järeämpien työkalujen kanssa ja se kyllä tänään tuntuu olkavarsissa. Siirtelin nimittäin kuunliljojen paikkoja auringosta varjoisampiin koloihin. Toivottavasti niiden raukkojen ei tarvitse enää tänä kesänä kitua niin kovasti. Ja niistä jääneisiin koloihin istuttelin sitten muuta kasvistoa. Ja jos jonkinlaisia dahlioita, cannoja, paljon gladioluksia, paljon hortensioita, kolme puuliljaa, kaksi clematista ja kolme jättipionia.
    Ei varmasti edes tullut kaikki tuohon luetteloon, en pysynyt eilen enää itsekään laskuissa mukana, minne olin jo jotain istuttanut. Oli siis jo aikaisempia istutuksia penkeissä ja siellä täällä törmäsin yllättäen jo istutettuun sipuliin. :-D
    Tänä kesänä haluan nauttia kukista ja jos nyt puoletkin noista istutuksistani kukkii, tulee kukkia olemaan paljon. Täytyy olla edes silmälle iloa, jos on muuten tylsä kesä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuunlilja!! Heti kääkletin kuvan, tahtoo!! Voiko laittaa purkkiin kasvamaan vai pitääkö pihaan? Missä myydään? Onko kallis? Vaikea hoitaa?

      Poista
    2. Sus': Minulla on 24 eri kuunliljalajia puutarhassa. Penkeissä kasvavat ja hyvin talvehtivat. Ruukussakin kasvaa, mutta ei talvehdi vaan tarvitsee multaa enemmän ja lunta päälle. Kuunlilja on minun lempikasvi. Jos ajat ohi tästä joskus, niin hae alkuja!

      Katri: kuunliljat kannattaa jättää sitten rauhaan kasvamaan, pehkuista tulee isoja ja kauniita kun antaa olla samassa paikassa. Puolivarjo on paras. En lannoitakaan niitä muulla kuin kompostimullalla.

      Poista
    3. Katri vielä: todellakin ite-taiteilija on horroksestaan herännyt ja intoa pursuu!

      Poista
    4. Eli ei siis voi laittaa purkkiin ja sisälle? tai ei siis kannata?

      Hihiii, laitoin jo Pöllölään mutta lahtelaisten kakka ei kelpaa lannoitteks ruokakasveille, mitähän ne syö??
      https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat

      Poista
    5. https://yle.fi/uutiset/3-10153976

      Tuossa oikea linkki.

      Poista
    6. Kyllä Kuunlilja on ihan pihalla kasvatettava perenna.

      Biojäte on meidänkin lannoite, kompostimultaa. Ymmärrän kyllä, että ihmisten jätteet on erikseen, mutta käymisprosessi pitäisi noissa laitoksessa olla tarpeeksi hyvä. En ole aiheeseen perehtynyt.

      Poista
  5. Mukavaa, kun puhiset intoa täynnä :) Jännässä ootamma tulosta!
    Tää ei varmaan taaskaan näy, kun pukkaa vain omaan blogiin kirjautuessa!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näkyy!

      Kyllä tuon auringon voima on ihmeellinen. Ja avuliaan aviomiehen. Selkä jumittaa ja mies tuli apuun.

      Poista
  6. Jess, innolla odotan, mitä tuleman pitää. Oot sää niin hullun luova, että voi tulla ihan mitä tahansa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, juu, en tiedä itsekään aina mitä tulee kun työn aloitan. Tänäänkin tein jo iltapäivällä pitkälle yhtä puu-verkkoteosta ja jossain vaiheessa välähti, että mikä siitä voisi tulla. :D

      Se on kyllä tämän tekemisen suola, voi syntyä mitä vaan. Hidasta työtä, mutta ah, mikäs tuolla kevät säässä on askarrellessa. Käy sinä kiltisti töissä :D

      Poista
  7. Sun tekeminen on kuin mun sanat=) Kun alan niitä laittamaan peräkkäin, en oikeasti tiedä mitä niistä tulee. Mulla saattaa olla jokin mielikuva mitä alan tekemään muttä usein kopputulos on jotain muuta kun mistä aloitin.
    Aivan hitsin ihanaa olla tällä tavalla luova!! =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa Sus', mitäs me luovat!

      Sama juttu minulla kun istun tyhjän ruudun (paperin) ääreen, niin sanat vain soljuvat päästäni. Ei toki aina, mutta onnekkaan usein. Tuo betoni- ja puutyö ovat samanalaisia, kun vaan aloittaa, niin aina jotain syntyy :)

      Poista
  8. Saat tuon kuulostamaan niin innostavalta, että tekisi itsekin mieli yrittää jotakin.
    Jään jännityksellä odottamaan, mitä nyt taiteilijaresidenssissänne syntyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeile ihmeessä. Jos tykkää tehdä käsillä krouvimpia askartelua kuin käsityöt niin tuo on mukavaa, se on minun juttuni.

      Kiitos tuosta sanasta taiteilijaresidenssi, wau!

      Poista
  9. Jään mielenkiinnolla odottamaan mitä tulee pyykkipojista ja juuttiköydestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ideoita pyörii päässä, keräsin materiaaleja valmiiksi. Sitten ei tarvitse kesken 'luovan' työn hakea lisää :)

      Poista
  10. Jännää nähdä, mitä syntyy. Vaikuttaa hyvältä :)

    VastaaPoista