Kenelle rahasi ja tietosi netissä menevät?

Kannattaa pohtia hetki montaako netin ns ilmaispalvelua käytät älypuhelimessasi, tabletissasi tai läppärissäsi. Osa niistä on kokonaan maksuttomia, osa tarjoaa peruskäytön ilmaiseksi ja laadukkaampi versio sitten jo maksaa. Ehkä muutaman euron, vaan moniko niitä lataa? Miljoonat ja taas miljoonat ihmiset.

'Snapchatin perustajat nousevat kenties maailman rikkaimpien joukkoon alle 30-vuotiaana'. Näin uutisoi Tivi ja kertoi, että etenkin nuorison suosiossa olevan Snapchat-pikaviestiohjelman emoyhtiö Snap kertoi listautuvansa pörssiin maaliskuussa. 

Kuva: tivi.fi

Netin "ilmaiset" palvelut keräävät meistä ja meidän toiminnastamme netissä tietoja, jotka jalostetaan esimerkiksi mainostajille myytäviksi tuotteiksi. Ilmaispalvelu Facebookin liikevaihto oli vuonna 2015 lähes 17 miljardia euroa.

Palvelujen käyttäjän olisi hyvä tietää, mitä tietoja palvelut keräävät, kuka tiedot omistaa, mihin niitä käytetään, ja se kaikkein tärkein: miten ne suojataan.

Suomalainen Omakanta-terveystietopalvelu tarjoaa kaikille pääsyn omiin potilastietoihinsa ja antaa mahdollisuuden rajoittaa niiden käyttöä. Kuvittelemme omistavamme ne tiedot itse. Periaatteessa näin onkin, mutta...

Kaikki eivät halua esim depressio- ja/tai  muun vastaavan diagnoosinsa olevan muiden kuin alan ammattilaislääkärien nähtävissä. Kyse ei ole pelkästä oman yksityisyyden suojasta, sillä tuon alan diagnoosi voi vaikuttaa hoitoon myös myöhemmin vaikka ei tietenkään pitäisi. Em diagnoosilla varustettu henkilö menee valittamaan vatsakipuja ja niiden todetaan olevan korvien välissä, vaikka kyse olisi akuutista suolistotulehduksesta tai muusta aivan eri sairaudesta. Aiemmin mainittu diagnoosi teki tepposet, lääkäri teki siitä omat syrjivät johtopäätöksensä.

Jokaisen kannattaa käydä Omakanta-palvelussa katsomassa, mitä tietoja omasta terveydestä ja lääkityksestä sieltä löytyy. Samalla voi päättää, mitä potilastietoja saa ja ei saa luovuttaa muille hoitaville yksiköille. 

Sitten kuitenkin, kun terveystietoja pitäisi voida siirtää eri yksiköiden välillä, perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon vaikkapa, se ei onnistu, koska järjestelmät eivät toimi yhteen. Hätätilanteessa joko potilaan tai läheisen henkilön etukäteen tai paikanpäällä antama suostumus tietojen siirrosta pitäisi riittää. Järjestelmien pitäisi ehdottomasti olla yhteensopivia.

Esineiden internet

Entä kodin esineet? Meistä kerättävän ja hyödynnettävän tiedon määrä kasvaa sitä mukaa kuin palvelut ja laitteet siirtyvät nettiin. Oletko ajatellut, että pian, jollei jo nyt, sinulla on kotona lukuisia laitteita, jotka on kytketty verkkoon? Uusi auto kerää tietoa auton toiminnasta ja liikkeistä ja on yhteydessä verkkoon. Kuka omistaa nämä tiedot, auton omistaja vai valmistaja?

Entä kotona yhä lisääntyvä laitemäärä: jääkaapit, ilmalämpöpumput, kosteusmittarit jne jne. Tiedot kulkevat pian verkon kautta. Kuka omistaa näiden tiedot? Asunnon omistaja, vuokralainen, taloyhtiö, isännöitsijä vai laitevalmistaja? Kenellä on valta/velvollisuus hallita asuntojen eri järjestelmiä ja luovuttaa niiden tietoja ja millä ehdoilla?

Olkaa tarkkana siellä netissä...