Syksyn tullen siirsin työpajani sisätiloihin ja järjestelin sinne kaikki mosaiikit, liimat, akryylimaalit ja muut maalustarvikkeet. Odottamaan inspiraatiota. Sitä saikin odottaa muiden tekemisten mentyä aina "taiteen" edelle ja koska tuo maalien kanssa lotraaminen vaatii rauhaa ja aikaa, niin ei sitä tuntunut löytyvän.
Kunnes. Katselin yhtenä päivänä vanhoja valokuviani ja löysin vuosituhannen alussa ottamiani valokuvia ison meren rannalta ja nimenomaan vuorovesi-ilmiön tiimoilta. Meren liikkeet, siinä on niin kiehtovaa seurattavaa, että olen todella onnellinen, että sain viettää yhden vuoden niitä seuraillen. Tein siellä tietysti muutakin mutta meri oli n 300 metrin päässä asuinpaikastani ja patikoinnit rantapoluilla korkeilla kallioilla ja hienolla hiekalla laskuveden aikaan ovat muistoina, jotka eivät unohdu. Eikä varsinkaan ne maisemat.
Piirtää en osaa. Halusin kuitenkin tallettaa sen meren, hiekan, suurien aaltojen ja vaahtopäiden värimaailman noihin töihin. Ajattelin tehdä Tide Times-nimisen sarjan töitä noista maisemista.
Tässä maistiaisia ensimmäisen työn tiimoilta viime viikolta kun aloitin.
Ensimmäinen työ valu ja kuivuu |
Rising Tide - Tide Times I |
Seuraavat Tide Times-työt ovat tekeillä ja osa ideoina päässä ja välillä tuntuu, että ei malta lopettaa ollenkaan. Fluid painting on varsin hauskaa ja suorastaan terapeuttista. Sekoittelen värejä kuppeihin, laitan joihinkin hiukan silikoniljyä solujen ja kuplien syntyyn ja kumoan maalit kankaalle. Koskaan ei voi olla varma mitä syntyy, kuitenkin aina värit tekevät omat muunnoksensa. Hyvä niin.
Ah, mä voin niin tuntea tuon tunteen! Kun pääasia ei ole se lopputulos, vaan se monenmoisten tunteiden fiilis, kun sitä tekee. Ihan parasta!
VastaaPoistaNiinpä! Ja lopputulos on aina yllätys.
PoistaTide Times! Tulossa mielenkiintoinen sarja! Niin kuin meri, fluid paintingkin on yhtä arvoituksellista liikkeeltään. Ihanan terapeuttista!
VastaaPoistaTotta, niitä voikin hyvin verrataan keskenään. Muistan noilta ajoilta sen, että kirjakaupasta siellä ostin pienen vihkosen, sen nimi oli Tide times ja siinä oli aina koko vuoden vuorovesiajat. Ne oli tärkeää tietää kun liikkui meren rannalla. Vesi nousi yllättävän nopeasti ja oli kiivettävä ylös sopivalta polulta tai rappusia.
PoistaVautsi miten hienoja! Tekis mieli kokeilla!!!
VastaaPoistaKokeile ihmeessä. En olisi uskonut miten paljon innostun tuosta. Suosittelen, nyt sinulla on aikaakin kun ei sitä puutarhaa ole :)
PoistaMeri on ihana ♥ Norjassa näki vähän sitä vuorovesivaihteluakin.
VastaaPoistaVoin kyllä kuvitella tuon taulun vetenä, joka kiertää kiviä ja kasvinpalasia liikkuessaan...
Oli se kyllä hienoa katsella kuinka meri ja aallot nousee. Ja sitten vetäytyy ja kaunis hiekkaranta tulee kymmenien vesimetrien alta esiin. Pimeässä se oli aavemaista seistä rannalla ja kuunnella kovaa kuohunaa.
PoistaKiehtovan upea työ! Mitähän vielä taiteilijalta ilmestyykään :)
VastaaPoistaKiitos Lissukka. Pää on kyllä ideoita täynnä, ja on kiinnostavaa seurata miten värit käyttäytyvät vaikka taitoa ei juurikaan ole muuhun kuin läträämiseen :)
PoistaVuoroveden vaihtelun ihmeen seuraamiseen ei väsy, se kiehtoo. Sarjasi teos no I välittää tuon tuntemuksen meren tuoksua myöten, sopii jatkaa:)
VastaaPoistaKiitos Takkutukka, jatkettu on :)
PoistaOnpa hieno! Jos et olis kertonut, mitä maalaus kuvastaa, mulle olis tullut mieleen sellanen jalokivistä ja muista mineraaleista kertova iso vihreäkantinen kirja, joka oli niin kiehtova, että pikkutyttönä lainasin sen kirjastosta aina vaan uudelleen ja uudelleen. Olen ihan vakuuttunut, että siellä oli joku sun maalauksen näköinen koru- tai muu kivi esiteltynä.
VastaaPoista.. ei tätä nyt varmaan olis tarvinnut enempää lähteä selittämään, mutta se kivi oli päältä ihan tavallisen näköinen, mutta halkaistu sisusta tollanen värikäs ja monimuotoinen.
PoistaJotkut asiat jäävät mieleen, hyvin voin kuvitella sen kiven. Näissä töissä kiehtovinta on meri ja aaltojen liikkeet.
PoistaNiin ja kiitos Annukka kehuista. Unohdin miettimään kivien sisusta - seuraava akryylityösarjan aihe ehkäpä :)
PoistaVoi miten kaunista! Ja ihanan upeat nuo värit; sininen ja kulta...Minä en ikinä osaisi! Ihailen! Minä sitten vaan laulan :D
VastaaPoistaKiitos Aila. En minäkään tiennyt osaavani ennen kuin vain aloitin maalien kanssa sotkemisen :) Netistä löytyy kyllä ohjeita.
Poista